Lapsia, äitejä, isiä ja isovanhempia kuolee Euroopassa 2020-luvulla. Kaupunkeja pommitetaan, ihmiset pakenevat kodeistaan ja kotimaastaan. Euroopan maaperällä soditaan. Miten tällainen on mahdollista? Asiaa on vaikea käsittää vaikka itse luet, näet ja kuulet ihmisten hädän ja pelon median välityksellä. Samalla elät omien isovanhempiesi kautta tuskaa siitä mitä he ovat aikanaan kokeneet sodan kauhuista täällä Suomessa. Jotenkin olemme tuudittautuneet tunteeseen ettei enää meidän tarvitsisi koskaan kokea sitä samaa. Kuitenkin meidän ei tule jäädä näiden tunteiden vietäväksi. Meidän on tärkeä jatkaa työtämme arjessa ja pidettävä yllä niin turvaa kuin toivoakin, mietiskelee Toivakan kunnanhallitusksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen.
Ukrainan sota jatkuu jo toista kuukautta ja suuri osa Ukrainan kansaa pakenee muualle Eurooppaan. Sotaa pakenevien määrä riippuu sotatoimien jatkumisesta. Suurin osa jää naapurimaihin, mutta tällä hetkellä sisäasiainministeriön arvio on, että Suomeen asti voi tulla tänä vuonna 40 000–80 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua.
Suhtautuminen Ukrainan pakolaisiin on huomattavasti myönteisempää kuin esimerkiksi edelliseen pakolaisaaltoon Syyrian kriisin seurauksena vuonna 2015. Pakolaisten arvottamisessa Euroopassa on nähtävissä rasistisia piirteitä, mutta se ei ole missään tapauksessa nyt sotaa pakenevien vika, vaan he ovat kaiken mahdollisen tuen ansainneet.
– Toivakan kuntaan on saapunut yksittäisiä yhteydenottoja siitä, että kuntalaisella olisi halu oman asunnon vuokraamiseen tai antamiseen ukrainalaisten käyttöön. Toivakan kunnalla ei ole keskitettyä palvelua, jonka kautta omaa asuntoaan voisi tarjota. Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että tarjolla olevan kiinteistön tiedot voi toimittaa esimerkiksi SPR:n kautta. Jos majoitat ukrainalaisia läheisiäsi, niin ilmoitatko asiasta myös kuntaan sekä huolehdit siitä, että henkilöt ilmoittautuvat poliisille ja vastaanottokeskukseen. Näin maahan tulleet voivat saada oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella ja saavat oikeudet vastaanottopalveluihin, Toivakan kunnan laatimasssa tiedotteessa kerrotaan ja pyydetään osoittamaan ilmoitus suoraan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovaselle.
– Tilanne on hyvin vakava ja vaatii meiltä kaikilta avaraa sydäntä, auttaa hädässä olevia. Toivakan puolesta voin sanoa, että meidän pitää ottaa vastaan pakolaisia, mutta toimeksiannon pitää tulla Maahanmuuttoviraston kautta. Mennään virallisia teitä pitkin, se on turvallista tulijoiden kannalta ja näin he saavat kaiken tarvitsevan avun, sanoo Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti.
– Alkuvaiheen hätämajoitusta olennaisempaa Toivakassa on varautua henkilöiden pidempään vastaanottamiseen, jolloin palveluverkosto edellyttää enemmän palveluita. Kunta valmistelee varautumista myös tähän, kunnan johtoryhmä viestittää.
Toivakan naapurikuntaan Kangasniemelle pyyntö Migriltä on jo tullut. Kunta varustaa kunnan vuokra-asuntoihin majoituksen 50 hengelle. Ensimmäiset ukrainalaiset ovat jo saapuneet.
Myös Uuraisilla on asiaa mietitty virkamies- ja luottamushenkilötasolla.
– Ukraina on saanut olla rauhassa kolmisenkymmentä vuotta, kun Neuvostoliitto hajosi. Ukrainaa kurmuutti aikoinaan Stalin ja nyt on tankit liikkeellä Putinin toimesta. Tässä sodassa kansa kärsii niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin. Venäläisiä ihmisiä ei pidä syyllistää. Päätös sodasta on tehty Kremlissä. Siihen ei ole lupaa kysytty Venäjän kansalta. Suomessa on hyvät järjestelmät auttaa Ukrainan pakolaisia ja se on nyt velvollisuutemme, sanoo Uuraisten kunnanhallituksen puheenjohtaja Liisa Stenman-Kässi.
– Meillä löytyy asuntoja ja lapsia mahtuu kouluihin opettelemaan uutta arkea. Kun kyselyjä tulee, Uuraisten kunnassa on jo valmisteluja tehty mahdollisia pakolaisia vastaanottaaksemme, hän jatkaa.
– Minunkin mielestäni ukrainalaisia pitäisi ottaa Uuraisille. Asiasta on puhuttu myös valtuuston kesken, ja otettu siihen myönteinen kanta. Käytännössä asiat pitää hoitaa yhteistyössä kunnan, viranomaisten, alan yhteisöjen kuten SPR:n ja yksittäisten kuntalaisten kesken, jatkaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Rimmi.
Kyynämöisten vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Marja Pajusella on itsellään käytännön kokemusta kotouttamisesta ja myös hän kannattaa pakolaisten ottamista.
– Haukivuori otti Bosnia-Herzegovinasta pakolaisia vuonna 1993. Toimin siellä pakolaislasten opettajana sekä maahanmuuttotyöryhmässä kaksi vuotta. Kokemukset olivat erinomaiset. Lapset sopeutuivat kouluun helposti, aikuiset oppivat suomen kielen nopeasti sekä pääsivät työelämään kiinni, hän kertoo.
Pajusen mielestä Uuraisilla kannattaisi koota moniammatillinen koordinaatioryhmä, joka selvittää ja järjestelee sekä toteuttaa toiminnan. Vapaaehtoistyöntekijöitä pitäisi kannustaa auttamistyöhön mukaan.
– Pakolaiset ovat koko kunnan yhteinen ja yhdistävä asia, hän sanoo.
Vaikka kyse on hädässä olevien auttamisesta, ei ole kiellettyä ajatella, että asiasta voi pidemmällä tähtäimellä seurata hyvää myös auttavalle osapuolelle. Tämä seikka on varmasti käynyt mielessä monessa Suomen muuttotappiokunnassa.
Toivakka ja Uurainen kipuilevat tällä hetkellä kasvunsa kanssa ja molemmissa kunnissa on myös vuokra-asuntoja tyhjillään. Työvoimapulasta kärsitään monilla aloilla ja moni koulu olisi kiitollinen lisäoppilaista.
– Onnistuneesta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Erityisen tärkeänä näen myös valmistavan opetuksen järjestämisen mahdollisimman ripeästi sekä päivähoitomahdollisuuden pienille lapsille. Aikuisille myös suomen kielen opettaminen mahdollisimman nopeasti on integroitumisen kannalta tärkeää, Pajunen päättää.
Hanna Lahtinen