Toivakkalainen Timo Siukonen on julkaissut suksentekijöiden historiaa käsittelevän tietokirjan Puusuksia Suomessa. Kirjan julkistamistilaisuus oli pari viikkoa sitten Helsingissä, Bottan Jääkärihuoneella.
378-sivuisessa kirjassa on paljon tarinoita myös jyvässeutulaisista puusuksien tekijöistä. Esimerkiksi jyväskyläläisen suksitehtailijan Julius Uusituvan (1878–1950) ura käydään läpi kuvineen hyvinkin tarkasti, koska hänen yrityksensä oli tuotantomääriltään hetkittäin jopa suurin Suomessa.
Uusitupa vaikutti merkittävästi myös alan koulutuksen järjestämiseksi.
Paikallista väriä Uusituvan rinnalla tuovat myös esimerkiksi Vihtori Honkanen (1894-1967) Uuraisten Kelloperältä. Hän osallistui Uusituvan suksityönkurssille 1914.
Mukana kirjan sivuilla on myös Johannes Nieminen (1892–1974) Toivakan Viisarimäestä, joka hänkin opiskeli Uusituvan kurssilla vuonna 1910.
Suomen suksi II -kirja kertoo, että Honkanen sai toisen luokan palkinnon ja pronssimitalin suksinäyttelyssä Lahden kongressikisoissa 1926. Saavutus oli arvokas, koska näyttelyssä oli 515 suksiparia.
– Kerran kun isä oli saanut suksiparin valmiiksi, huomannut hiontapölyä suksen päällä, ottanut silkinohuen lastun käteensä ja pyyhkäissyt sillä pölyn pois. Siitä oli syttynyt kipinä, lastu leimahtanut ja pudonnut lattialle. Tulipaloa ei syttynyt, koska hän ehti polkaista liekit sammuksiin, poika Matti Honkanen muisteli tietokirjailijalle helmikuussa 2016.
Uurainen Kuukan kappelista nykypäivään 1868-1993 -historiakirjan mukaan Honkasen suksisepän työ oli vilkkaimmillaan 1920–1930-luvuilla, jolloin Toivo Stenman ja Eino Flyktman olivat hänellä apumiehinä.
Suksia myytiin kotipaikkakunnan lisäksi Jyväskylään ja aina Viipuriin asti. Myöhemmin Vihtori Honkanen siirtyi töihin rakennusalalle.
Johannes (Hannes) Nieminen syntyi Leivonmäen Savenaholla, jossa oppi tekemään puusta ja raudasta rekiä, saaveja, päreitä sekä monenmoisia tarvekaluja.
Hän teki kirvesmiehen töitä rakennuksilla ja urakoi maantiesiltoja, kunnes kävi Uusituvan kurssin ja perusti verstaan veljensä Kallen kanssa. Hannes muutti 1920 Viisarimäkeen työn perässä Fredrika Vihisen taloon, josta löytyi tytär Impi vaimoksi, ja lopulta miehestä tuli talon isäntä. Riiheen perustettu suksiverstas menestyi niin hyvin, että töihin palkattiin useita miehiä.
Talvisodan syttymisen jälkeen Niemisten pihassa alkoi käydä armeijan autoja, jotka veivät Hanneksen ja Kallen valmistamia suksia rintamalle. Jossain vaiheessa Hannes oli ostanut tummansinisen Ford-merkkisen kuorma-auton. Sekin otettiin armeijan käyttöön, kunnes se vihollisen pommituksissa tuhoutui ja upposi.
Hanneksen Antti-poika jatkoi riihessä suksenvalmistusta 1950-luvun alkuun asti.
Jyväskylässä valmistettiin puusuksia kahdeksalla tuotantolaitoksella. Vanhin niistä oli 1910-luvulla toiminut Jyväskylän suksitehdas Tourujoen rannalla. Sen jälkeen Uusitupa aloitti maalaiskunnan Salmelassa.
Myöhemmin puusuksien tekijöinä markkinoille tulivat Sulo Oksanen Halssilassa, Onni Kilpikoski Seminaarinmäessä ja Savelassa, Wilhelm Schauman Lutakossa, Jyväskylän Puutuote Väinölässä ja Niilo Hakkarainen Jyskänvuoressa.
Lea Lerkkanen