Sujuvaa toimintaa vanhustyössä, sen näkee jo suun muodosta

Uuraisten kunnalla on vakaa aikomus siirtää sotensa hyvinvointialueella priimakunnossa ja samalla näyttää mallia, että edullisuus ja laadukkuus eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.
Uuraisten vanhuspalvelut ovat olleet vuodesta toiseen Jyvässeudulla esimerkkinä kunnasta, jossa ei jonoteta sairaalahoidosta palveluasumiseen tai kotihoitoon. Ikäihmisten määrän kasvaessa toimintaa on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä tai muutoin hyvät toimintamallit rapautuvat.
– Vanhustenhuollon yhteistyöryhmässä päädyttiin seuraaviin tavoitteisiin: kuntoutusta ja kotiutusprosesseja on tehostettava ja samalla huolehdittava asumisen kehittämisestä pitkällä aikavälillä. Kotihoitoa ja tukipalveluja oli myös samanaikaisesti kehitettävä, kertovat peruspalvelujohtaja ja tuore aluevaltuutettu Jouko Nykänen, vanhus- ja erityisryhmien palvelujohtaja Kaisa Tauriainen ja vanhustenhuollon palveluesimies Mirkka Simonen. Asetettuihin tavoitteisiin oli mahdollista päästä vain henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyöllä.

Uuraisten kunnalla on vakaa aikomus siirtää sotensa hyvinvointialueella priimakunnossa ja samalla näyttää mallia, että edullisuus ja laadukkuus eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.
Uuraisten vanhuspalvelut ovat olleet vuodesta toiseen Jyvässeudulla esimerkkinä kunnasta, jossa ei jonoteta sairaalahoidosta palveluasumiseen tai kotihoitoon. Ikäihmisten määrän kasvaessa toimintaa on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä tai muutoin hyvät toimintamallit rapautuvat.
– Vanhustenhuollon yhteistyöryhmässä päädyttiin seuraaviin tavoitteisiin: kuntoutusta ja kotiutusprosesseja on tehostettava ja samalla huolehdittava asumisen kehittämisestä pitkällä aikavälillä. Kotihoitoa ja tukipalveluja oli myös samanaikaisesti kehitettävä, kertovat peruspalvelujohtaja ja tuore aluevaltuutettu Jouko Nykänen, vanhus- ja erityisryhmien palvelujohtaja Kaisa Tauriainen ja vanhustenhuollon palveluesimies Mirkka Simonen. Asetettuihin tavoitteisiin oli mahdollista päästä vain henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyöllä.

Käytännössä tehtiin kolme toimenpidettä. Ensinnäkin kotiutusprosessit keskitettiin yhdelle henkilölle, joka mahdollistui muuttamalla kotihoidon toinen sairaanhoitajan toimi palveluohjaajan toimeksi.
– Työni on erittäin vaihtelevaa ja monipuolista. Teen kaikille uusille asiakkaille palvelutarpeen arvioinnin ja yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja moniammatillisen työntekijätiimin kanssa mietimme yksilöllisesti ja tilanteesta riippuen keinoja parantaa asiakkaan terveydentilaa ja kotona pärjäämistä. Toimin myös yhdyshenkilönä sairaalan ja Uuraisten vanhuspalveluiden välillä, palveluohjaaja Niina Liedevaara kertoo.
Ongelmana olikin aikaisemmin usein sairaalan osastojen riittämätön tieto minkälaiseen hoitoon ja kuntoutukseen Uuraisten vanhuspalveluissa on mahdollisuus. On tarvittu lähes päivittäistä yhteydenpitoa osastoille.
Päädyttiin päivätoiminnan kehittämiseen ja otettiin käyttöön uusien asiakkaiden kohdalla kuntouttava arviointijakso. Kuntoutuksen tehostamiseksi yksi vapautunut toimi muutettiin fysioterapeutin toimeksi Toimessa tällä hetkellä fysioterapeuttina toimii Viivi Rautiainen.
Kolmanneksi panostettiin lyhytaikaishoitoon. Sairaanhoidollisen osaamisen lisääminen tuli välttämättömäksi lyhytaikaishoidon kehittyessä.
Yhden toimen vapauduttua hoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajan toimeksi. Ruskolan yksikkö muuttui tässä yhteydessä kuntoutusyksikkö Ketteräksi.

Rivikuukan vuokra-asunnossa asuvalla Pentti Havulla on hymy herkässä.
Sairaalavuoteen tai kuntoutusyksikön sijaan hän asuu taas omassa asunnossaan ja käy joka päivä kävelyllä oman kustomoidun rollaattorinsa kanssa.
Toisinkin olisi voinut käydä.
– Mietin, että missäs Pena on, kun ei ole kylänraitilla näkynyt. Käytiin Niinan kanssa Penttiä osastolla katsomassa ja ihmeteltiin, että miksei miestä päästetä kotiin, minne hän haluaa. Sairaalassa vain oletettiin, että meillä ei ole paikkaa tai valmiuksia, mutta olihan meillä. Meidän piti vain keksiä porukalla keinot, miten homma hoidetaan, Jouko Nykänen sanoo.
Ruskolassa, eli nykyisessä Ketterässä Pekka Lapinoja ideoi ja hitsautti Pentille välttämättömän tippatelineen kiinni rollaattoriin ja niin oli maailma jälleen avoinna Havun Pentille.
– Ajattelin ensin, että Ruskola on vanhojen ihmisten paikka ja hoitajat on äkäisiä, mutta siellähän olikin ihan minun ikäisiä, tuttuja ihmisiä ja hoitajat ymmärtävät huumoria, paremmin kuin Novassa, Pentti Havu kiittelee.
– Siksipä Ketterä onkin hyvä uusi nimi Ruskolalle, usein sairaalassa luullaan, että meillä ei Kuukankodilla tai kotihoidossa osata antaa laadukasta hoitoa, mutta kyllä meillä osaamista löytyy, Niina Liedevaara sanoo ja lisää, että Kuukankodilla ollaan toki myös saattohoidossa, hoiva on laadukasta ja ihmistä yksilönä arvostavaa loppuun saakka.
– Hieman kyseenalaistava suhtautumiseni on peruja jo 90-luvulla, jolloin Uuraisten kehitysvammaiset olivat Suojarinteellä Suolahdessa, eikä heidän oletettukaan voivan asua kotikunnassa. Silloinkin tarvittiin totutun kaavan kyseenalaistamista ja yhteistyötä, niitä tarvitaan tänään ja varmasti myös tulevaisuudessa, Jouko Nykänen sanoo.
Palveluketjun kokoaminen on tarvinnut usean tekijän onnistuakseen. Painetta muutostyöhön tuli myös Avilta, jonka mukaan yhteisillä sosiaalitiloilla varustetut asukashuoneet eivät voi toimia pitkäaikaisasumisessa. Työtä on pitänyt lähteä tietoisesti ohjaamaan ja johtamaan oikeaan suuntaan. Eri toimintayksiköihin muodostettiin oikeanlaiset tiimit, jotta työ onnistuu.


– Tiimit ovat lähteneet mukaan muutostyöhön, koska muutoin mitään muutosta ei olisi voinut tehdä. Asioita on pitänyt puntaroida yhdessä moneen otteeseen ja välillä on tullut taka-askelia monta ja jälleen lähdetty vauhdilla eteenpäin. On kuunneltu asiakkaiden palautteita palveluista ja korjattu toimintaa tarvittaessa. Myös sujuvaan ja mielekkääseen työhön tarvittavat työvälineet on pitänyt arvioida ja hankkia, eihän puun halkaisemisestakaan mitään tule tylsällä kirveellä. Kaikki tämä on ollut rakennettavissa hyvällä suunnittelulla ilman henkilöstön lisäämistä tai käytettävän budjetin suurentamista. Oikeilla valinnoilla on pystytty rakentamaan palveluita omaan kuntaan ja saamaan aikaan säästöä mm. kunnalle aiheutuneista sairaalamaksuista, Nykänen jatkaa.
Kaikki tämä on saatu aikaan myös yhteen hiileen puhaltamalla ja yli toimialojen ulottuvalla yhteistyöllä. Ilman osaavia päättäjiä, kehityssuuntautuneita esimiehiä ja työhön sitoutuneita työntekijöitä toiminnan kehittäminen ei ole mahdollista.
– On ollut hienoa rakentaa asiakkaan näköisiä palveluita, joita asiakkaan on mahdollista saada omasta kunnastaan. Lisäksi on hienoa nähdä, kuinka henkilöstö on motivoitunut tekemään asiakaslähtöistä ja omannäköistä työtä. Sen näkee kyllä suun muodosta kuinka inhimillisiä palveluita on saatu rakennetuksi, palveluesimies Mirkka Simonen sanoo.

Hanna Lahtinen