Samuli Mattilalla, joulukuussa 18, on vastustamaton hymy ja tottuneesti pöytää kattavat kädet. Auliisti hän vastailee kysymyksiin eikä jää sanattomaksi vaikka mitä utelisi. Uuraisten Jokihaaran Paratiisin asuinalueen sinisessä hirsikodissa nuori mies tavoittelee taivaita: hän on todennäköisesti Suomen nuorin eduskuntavaalien kansanedustajaehdokas.
Samulilla on takanaan yläasteen opinnot ja edessä siintää lähihoitajaksi valmistautuminen.
– Aina olen halunnut auttaa kanssaihmisiä ja muutenkin sosiaalinen ala kiinnostaa, työttömyyttä ei ole ja aina voi jatkaa alalla eteenpäin, sanoo Samuli uravalintaansa luottaen.
Aluksi nuorella miehellä oli tähtäimessä kaksoistutkinto.
– Elämiselle ei jäänyt yhtään aikaa, huomasi Samuli ja valitsi vain lähihoitajuuden ja jätti valkolakin tavoittelemisen.
Elämisen maku onkin vahvana mukana Samulin nykyolossa. Hän on jo saanut tuntua vaalikiertueesta ja ihmisten kuuntelusta, jututtamisesta ja kättelyistä. Vanhempi eurovaaliehdokas, pylkönmäkinen Petri Honkonen, on ottanut hänet suojiinsa ja hänen kanssaan Samuli on saanut jo kokea, miten ihmiset purkavat ehdokkaalle huoliaan. Kylien ja toritapahtumien kiertämiseen hän ei sen enempää valmistaudu, vaan pitää kuuntelemista ja asioiden eteenpäin viemistä tärkeämpänä kuin palopuheita.
– Pienten kuntien ihmisten, nuorten ja lapsiperheiden asiat minua eniten kiinnostavat ja vielä on aikaa kasvaa tehtävän mittaiseksi, uskoo Samuli.
Jokainen ääni on myös pohjaa vaalikaudelle neljän vuoden päästä, sillä ensi yrityksellä läpipääsyyn ei Samulikaan vuorenvarmasti jaksa uskoa, vaikka yhteiskunnallista kokemusta onkin kertynyt Uuraisten nuorisovaltuustossa, Nuorten Ääni Keski-Suomessa eli NÄKS:in puheenjohtajana lapsiasiavaltuutetun nuorena neuvonantajana ja keskustanuorten piirin johtokunnassa.
Samulin vanhemmat, Säynätsalosta Kokkolan kautta Uuraisille muuttaneet Marjo ja Tuomo Mattila kannustavat poikaansa lempeällä kädellä yhtään patistelematta ja kolme nuorempaa siskoakin Roosa, Susanna ja Serena ovat juonessa mukana.
Yhä kiihtyvään menoon ympärillään Samuli suhtautuu tyynesti. Hän on jo sisäistänyt tilanteen.
– Mutta silloin kun kunnallisjärjestö minua tehtävään pyysi, jalat olivat lähteä alta. Niin yllättävä asia oli.
