Leivonmäen Kurkiauran koululla vietettiin Puulan seutuopisto kevätjuhlaa 23.4. Juhla oli samalla Joutsan kansalaisopiston 50-vuosijuhla.
Kurkiauran koulun seinustat ja vitriini komeilivat Puulan seutuopiston eri työpajojen kädentöitä kankaankudonnasta keramiikkaan ja taidemaalauksesta aterinkorukurssin hienoihin mm. lusikoista tehtyihin koruihin. Juhlaohjelma koostu musiikki- ja tanssiesityksistä, joissa mm. toivakkalaisten osuus oli näyttävästi mukana.
Toivakan laulajien kahdeksan laulajan ryhmä esitti H. Bacman-S. Korpelan Sunnuntaiaamuna kappaleen, suomalaisen kansansävelmän Kesäillalla sekä S. Coslw-K. Laineen, I. Taylorin Jokaiselle joku on kai rakkain- laulun. Jokaiselle joku on kai rakkain esitys soi kauniina miesten äänten päästessä oikeuksiin. Sekakuoro Sepposten laulut Lähtiessä laulamahan (kuoron tunnussävel), On suuri sun rantas autius ja Kullan ylistys- laulut kaikuivat komeasti koulun juhlasalissa Seppo Pänkäläisen johtamana.
Lyhyessä puheenvuorossaan Pänkäläinen toi esiin huolensa kuorolaulun yleisestä hiipumisesta. Senioritanssiryhmää ohjasi Birgit Penttinen senioreiden esittäessä tanssin keinoin Eviva Espanjan ja Pyynikki-valssin.
Eikä kaikkein vähäisin ollut Hiphop-ryhmän esityskään. Nuoret kaikella elämänvoimallaan loivat yleisön katseltavaksi vauhdikkaan ja nautittavan esityksen. Heitä ohjasi Pinja Weijo.
Soitinperäisestä musisoinnista huolehtivat viulistit Helmi ja Väinö Seppälä, viulu, säestäjänä Elina Seppälä. Iiris Varjoaho ja Johanna Vilkman soittivat pianoa. Kaikkien musiikkiesitykset saivat salintäyteiseltä yleisöltä raikuvat aplodit. Juhlapuheen piti Terttu Hentinen. Hän loi samalla katsauksen Joutsan kansalaisopiston viisikymmenvuotiseen historiaan.
– Kevätjuhliin ja lukuvuoden päätöksiin kuuluu aina tietynlainen tunne; iloa talven työstä ja tuloksista ja odotus kesälomasta, valosta ja lämmöstä. Näin tänäänkin, mutta sillä lisäyksellä, että vietämme Joutsan kansalaisopiston 50-vuotisjuhlaa. Juhlaa voisi hyvällä syyllä luonnehtia sivistyksen juhlaksi.
Hentinen loi laajan katsauksen Joutsan kansalaisopiston historiaan.
– Joutsan kansalaisopisto sai opetusministeriöltä perustamisluvan ja työohjelman vahvistamisen 2.7.1973. Kouluhallitus vahvisti ohjesäännön 12.7.1973 ja opetusministeriö myönsi 19.7.1973 työvuoden1973-74 alusta lukien valtionavustuksen täysimääräisenä. Toiminta käsitti Joutsan, Leivonmäen ja Toivakan kunnat. Näin jatkui vuoteen 2005 saakka, jolloin Kangasniemen kunta tuli mukaan opistotoimintaan ja nimi muuttui Puulan seutuopistoksi. Joutsa on seutuopiston ylläpitäjäkunta ja opiston sijaintikunta. Opiston sivutoimipiste sijaitsee Kangasniemen kunnassa. Puulan seutuopiston opistolautakunta hyväksyy ja vastaa opiston toiminnasta.
Hentinen totesi, että opiston perustan ja puitteet on luonut sen ensimmäinen rehtori Lasse Rönkä toimialueensa kuntia kuullen. Vaikka puhtaalta pöydältä aloittaminen oli vaativa työ, pysyi rima korkealla.
– Lasse oli pitkän liikunnanopettaja työnsä tuloksena joutsalaistunut ja hänellä oli näin ollen kotikenttäetu. Opisto kasvoi ja kehittyi ja tarjonta laajeni mm. yliopistollisten arvosanojen suorittamiseen. Lassen kurssitarjonnasta on syytä mainita mm. suurta kiinnostusta saaneet lääkäriluennot, jotka täyttivät seurakuntatalon ja tasokkaat miesten kuntopiirit Joutsenlammella, mutta toisaalta myös vuotuiset matkat Peurunkaan hyvää musiikkia kuulemaan ja virkistymään. Toimistosihteeri Pirjo Sipiläinen oli alusta alkaen vahva tuki työlle. Hän hoiti toimistoa kokemuksella ja huolella. Pirjon työsuhde kesti vuodet 1974–2015 eli 41 vuotta useiden eri rehtorien kausilla.
Kansalaisopisto siirtyi syksyllä 1982 entiseen Kivikouluun.
– Minulla on 20 vuoden ajan ollut aitiopaikka läheltä seurata opiston kehitystä, kun samana vuonna aloitin maatalousoppilaitoksen sivutoimipisteen vedon tässä Opintolaksi ristityssä talossa, jossa myös osa oppilaista asui. Samasta vuodesta alkaen olen kuulunut opiston vanhimpaan, vuodesta 1976 toimineeseen Joutsan Naiskuoroon. Opistolautakuntaan olen kuulunut vuodesta 2005 vuoteen 2016, josta ajasta puheenjohtajana vv. 2013–2015. Voin siis sanoa tuntevani tämän sivistystyön sektorin. Opiston uusittua strategia olen silmäillyt ja totean sen olevan ajan tasalla. Toiminta-ajatuksensa mukaan kansalaisopisto järjestää elinikäisen oppimisen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.
Puulan seutuopiston koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista.
Visionsa mukaan opisto haluaa olla näkyvä ja innovatiivinen tiedon, taidon, tieteen ja kulttuurin oppimisympäristö, joka reagoi kurssilaisten ja yhteiskunnantarpeisiin asiakaslähtöisesti yhteistyössä kunnan ja paikallisten toimijoiden kanssa. Puulan seutuopisto on elinikäisen oppimisen tukija vauvasta vaariin. Korona-aika vaikeutti rajoituksillaan opiston toimintaa useaan otteeseen. Yritimme sinnitellä ongelman kanssa monin tavoin, mutta Avin määräykset olivat tiukat. Katkot nostivat esiin toiminnan yhteisöllisyyden merkityksen ja arvon. Opiskelijamäärät laskivat, mutta ovat nyt nousseet lähes entiselle tasolle. Myönteisenä asia löytyi etäyhteyksien käyttö opetuksessa. Tämän päivän näyttelyn tuotosten ja tulosten valossa opiston taide- ja käsityötuotteet todistavat tekijöidensä huippuosaamisesta ja laadusta. Moni koti ja suku saavat arvokkaita koristuksia ja taidetta.
– Haluan kuitenkin vielä nostaa esille musiikin ja kuorot, jotka ovat Joutsassa olleet suuri vahvuus. Tällä hetkellä tilanne on vaarassa muuttua kuorotoiminnan hiipuessa laulajien iän ja johtajien puutteen takia. Kuoroista vanhin on 1976 perustettu Joutsan Naiskuoro, jota johtaa eläkkeellä oleva musiikin opettaja Kyllike Vaatmann Jyväskylästä. Hän johtaa myös Kangasniemen naiskuoro Niemettäriä ja johti aiemmin myös jo nyt lopettaneita Kangasniemen Mieslaulajia. Näen välttämättömänä yrityksen turvata kuoron johtajien saantia seutukunnalle. Sekakuoro Sepposten johtaja Seppo Pänkäläinenkin on myös ilmaissut suunnitelmiaan jäädä eläkkeelle. Joutsan Naiskuoro on ainoa rekisteröitynyt kuoro, jonka kunniapuheenjohtajana voin todeta, että ilman järjestäytymistä ei toiminta olisi koskaan jatkunut 47 vuotta. Kolme alkuperäistä laulajaa ja useita yli 40 vuotta laulaneita todistaa yhteen hitsautuneesta joukosta. Hiljattain edesmennyt kuorosisko lauloi vielä 92-vuotiaana ykkössopraanoa. Tasokkaat kuorot ovat tärkeä vahvuus tilaisuuksien ja juhlien onnistumiseen. Aivan samalla tavalla vaikuttaa musiikkikoulu, joka tukee myös jatko-opintoja. Tästä saimme tänäänkin hienoa näyttöä.
Naiskuoron järjestämänä toteutetaan 11. kesäkuuta suuri kuorokonsertti Kotiseutumuseon kesäteatterissa, jossa joutsalaiskuorojen lisäksi esiintyy Niemettäret, Hartolan Viihdekuoro ja Aallon Laulajat yhteensä 100 laulajan voimin.
– Kansalaisopiston edellytykset jatkaa toimintaansa nykypohjalta ovat hyvässä kunnossa. Rehtorien tiheän vaihtumisen toivoisi kyllä loppuvan. Toivotan hyviä ja tehokkaita toiminnanvuosia uudelle rehtorille ja runsaasti hyvinvoinnin ja onnistumisen kokemuksia toimialueen asukkaille. Nauttikaa kesästä!
Veikko Ripatti