Puhdasta energiaa jätteestä

Uuraisilla järjestetään ensi tiistai-iltapäivänä Sinustako biokaasuyrittäjä -tilaisuus ja kyse on juuri siitä, minkä otsikko kertoo. Nyt haetaan biokaasuyrittäjiä tositarkoituksella. Vastaavat tilaisuudet on järjestetty jo Keuruulla ja Saarijärvellä. Tilaisuuden järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin ja Luonnonvarakeskuksen biokaasusta liiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa) -hanke yhteistyössä Jykesin kanssa.
Hankkeessa pyritään luomaan Keski-Suomeen yritysryhmittymiä, jotka etenevät myöhemmin biokaasuinvestointeihin. Biokaasuyrittäjäksi tai -osakkaaksi voi ryhtyä kuka tahansa, kenellä on kiinnostusta ja, materiaalia tai biokaasusta tuotetun energian käyttökohde. Materiaalien kirjo on moninainen, mutta tavallisimmin biokaasua tuotetaan karjanlannasta, yhdyskuntajätteestä tai kasvimassasta. Tilaisuudessa esitellään myös biokaasuntuotannon liiketoimintamalleja. Myöhemmin järjestettävissä työpajoissa käsitellään tarkemmin esimerkiksi biokaasulaitosten kannattavuutta.
Suomessa on noin 30 yhdyskuntajätteitä käsittelevää biokaasulaitosta ja noin 15 maatalouden tuotoksiin perustuvaa laitosta. Biokaasua käytetään Suomessa tällä hetkellä enimmäkseen sähkön- ja lämmöntuotannossa, mutta enenevissä määrin liikennepolttoaineena. ja voipa siitä valmistaa muoviakin.
Keski-Suomessa biokaasun käyttö on ottamassa ison harppauksen, kun Mustankorkean biokaasulaitos valmistuu ensi kesänä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Keski-Suomessa ajetaan kolme miljoonaa kilometriä biopolttoaineilla, joiden raaka-aineina on käytetty keskisuomalaisten ruuantähteitä.

Biokaasuautoilua on tähän saakka vaivannut muna-kanaongelma. Biokaasulla kulkevien autojen yleistymistä on rajoittanut tankkausasemien puute ja tankkausasemia ei vastaavasti ole rakennettu, koska biokaasuautoja on niin vähän.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla osa busseista huristelee jo biokaasulla, mutta yksityisautoilijoista biokaasulla pöristelee todella marginaalinen joukko autoilijoita. Yksi heistä on Höytiällä asuva Ville Pyykkönen. Hänelle biokaasu oli itsestään selvä vaihtoehto, sillä hän työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksella tutkimusaiheinaan biokaasuteknologia. Hän on myös yksi Uuraisten tilaisuuden puhujista.
– Olen ajanut biokaasulla vuodesta 2012 saakka, jolloin autooni asennettiin kaasusäiliöt ja – järjestelmän. Tankkaan autoni yleensä Laukaassa, muita biokaasuasemia on esimerkiksi Joutsassa sekä Etelä- ja Itä-Suomessa hän kertoo.
Pyykkösen Toyotassa on myös bensatankki, joten aivan kaasun varassa hän ei ole. Kaasukilometrejä tulee silti yli 80 sadasta.
Kaasujärjestelmän asentaminen tavalliseen bensa-autoon maksaa noin 2500 euroa, mutta ajaminen on edullisempaa kuin bensalla. Uutena ostettaessa tehdasvalmisteisella kaasu- ja bensa-auton hinnalla ei ole välttämättä eroa. Biokaasu on edullista polttoainetta. Sille määrälle kaasua, mikä vastaa energiasisällöltään bensalitraa, hintaa jää alle euron.
Suomalainen lainsäädäntö on hieman epäreilu, sillä ekologisesta biokaasusta maksetaan maakaasun tapaan käyttövoimaveroa. Maakaasu on fossiilinen polttoaine ja lisäksi tuontituote Venäjältä.
Käyttövoimaveron suuruus on henkilöautoilla noin 200-250 euroa vuodessa. Toisaalta biokaasu hyötyy eteläisen Suomen kattavasta Gasumin maakaasuverkostosta, koska sitä voidaan järjestelmässä syöttää maakaasun joukkoon.
Suomi on biokaasun tukemisen suhteen jäljessä monia Euroopan maita, esimerkiksi Saksassa tilanne on aivan toinen.
– Jos Saksassa myyt biokaasusta tuotettua sähköä valtakunnan verkkoon, saat siitä hyvän korvauksen, Ville Pyykkönen kertoo.
Muutos on kuitenkin väistämättä edessä, sillä EU:n direktiivi määrää, että vuoteen 2020 pitää Suomessakin olla kattava jakeluinfra metaanipolttoaineille. Uudistuksella tähdätään luonnollisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja kasvihuonepäästöjen hillitsemään.

– Biokaasu on erittäin ekologinen vaihtoehto tuottaa energiaa. Esimerkiksi käsittelemätön lietelanta tuottaa lantavarastossa voimakasta kasvihuonekaasua, metaania, joka karkaa ilmakehään. Jos liete sen sijaan syötetään biokaasulaitokseen, metaani otetaan tehokkaasti talteen ja poltetaan esimerkiksi autossa hiilidioksidiksi, joka on huomattavasti vähäisempi kasvihuonekaasu. Biokaasulaitoksen toinen tuote, lietemäinen mädätysjäännös taas on raakalietelantaa tehokkaampi peltolannoite, Ville Pyykkönen kertoo.

Hanna Lahtinen