T
oivakassa pidettiin äskettäin piispantarkastus. Nimitys on vanha ja perinteinen ja ehkä siksi myös hiukan pelottava.
Piispantarkastuksen yhteydessä palkittiin Toivakan seurakunnan pitkäaikaisia työntekijöitä. Nuorisotyönohjaaja Minna-Mari Kivimäki (seurakuntatyön kultainen ansiomerkki), siivooja-emäntä Sinikka Jäntti (pronssinen ansiomerkki), lastenohjaaja Eija Kinnunen (hopeinen ansiomerkki), diakoni Elina Sarlund (pronssinen ansiomerkki), kanttori-toimistosihteeri-lähetyssihteeri Suvi Sievänen (pronssinen ansiomerkki) ja seurakuntamestari Seppo Soininen (ei kuvassa, kultainen ansiomerkki).
– Piispantarkastus tulee seurakunnan kohdalle harvoin, kerran kymmenessä vuodessa. Nykypäivänä tuo aika on erittäin pitkä, koska seurakuntaympäristö muuttuu nopeasti, joten käytäntö on jossakin mielessä vanhentunut. Toisaalta Lapuan hiippakunnassa piispantarkastusta on pitkäjänteisesti uudistettu, enää ei niinkään katsota menneeseen vaan tulevaan. Näin piispantarkastus antaa mahdollisuuden tarkistaa yhdessä seurakunnan suuntaa. Tarkastuksen parasta antia ovat tapaamiset työntekijöiden, luottamushenkilöiden, kunnan päättäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeää on, että tiivis viikonloppu päättyy seurakunnan yhteiseen juhlaan, messuun ja ruokailuun. Juhlajumalanpalvelus muistuttaa evankeliumista, ilosanomasta, jonka jakaminen on seurakunnan päätehtävä, kirkkoherra Panu Partanen kertoo.
Piispantarkastuksen eli Lapuan hiippakunnan piispan Matti Salomäen ja hänen seurueensa vierailun eteen monet tahot Toivakassa tekivät paljon työtä, mikä myös huomattiin. Piispan ja hänen seurueensa palaute on ollut kiittävää, kotoista tunnelmaa arvostettiin ja sitä, että valmisteluihin oltiin todella nähty vaivaa.
Keskusteluissa sivuttiin myös käynnissä olevaa selvitystä Keski-Suomen pieneten seurakuntien tilanteesta.
– Seurakuntien neuvottelukunta kokoontuu vielä muutaman kerran ennen selvitysmiehen lausuntoa. Hän antaa raporttinsa ensi tammikuussa, johon seurakunnat ottavat sitten kantaa. Mikäli liitoksia kohden edetään, se vaatii mukana olevien seurakuntien kirkkovaltuustojen myönteiset päätökset, tuomiokapitulin puoltavan lausunnon ja kirkkohallituksen siunauksen. Muutokset astuisivat voimaan aikaisintaan vuoden 2025 alusta, Partanen kertoo.
Mahdollisuuden seurakuntaliitoksen Jyväskylän seurakunnan tai muiden seurakuntien kanssa voi nähdä myös mahdollisuutena ja ainakin ehdottomasti selvittämisen arvoisena asiana.
– Seurakuntaelämä ei katoa Toivakasta mihinkään. Meillä on aktiiviset seurakuntalaiset ja hyvät tilat. On selvää, että haasteita tulee riittämään kaikissa rakennevaihtoehdoissa. On luotettava siihen, että joko liitos tai itsenäisenä pysyminen johtavat lopulta hyvään tulevaisuuteen, kipuilunkin kautta. Tämä tietenkin vaatii sitä, että niin työntekijät kuin seurakuntalaiset kantavat yhdessä vastuuta elävästä kristillisyydestä Toivakassa, itsestään ja ilman vaivaa se ei toteudu, Partanen toteaa.
Lokakuusta helmikuun alkuun kirkkoherra Partanen viettää isyysvapaata. Häntä sijaistaa Petäjäveden emeritus kirkkoherra, rovasti Seppo Ojala.
Hanna Lahtinen