Pidetään huoli, että koulu on sellainen paikka, että tänne on hyvä ja turvallinen tulla

Toivakan koulukeskuksella vieraili viime tiistaina yli 70 motoristia teemanaan motoristit koulukiusaamista vastaan.
Motoristit Koulukiusaamista Vastaan eli MKKV Ry tekee vierailuja kouluihin ympäri Suomen. Tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki motoristit pyörään ja merkkiin katsomatta, oli yhdistyksen jäsen tai ei. Motoristit koulukiusaamista vastaan -kampanja lähti liikkeelle Tampereella syksyllä 2013 motoristien keskuudessa syntyneestä ajatuksesta kutsua kokoon asiasta kiinnostuneita moottoripyöräilijöitä jotka ajaisivat ryhmänä kouluihin puhumaan oppilaille tärkeistä asioista ja ottamaan siten yhteisönä kantaa koulukiusaamista vastaan.
Kouluvierailuita on nyt tähän mennessä toteutettu menestyksekkäästi jo kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea ja se on saanut kaikkialla erinomaisen vastaanoton. Toivakan tapahtumassa oppilaille puhui Ari Santaharju.


– Toivakan koulu olikin syyskauden 2023 ensimmäinen koulu, MKKV:n syyskausi alkoi sen myötä
Lapset ja nuoret suhtautuivat vierailuun erittäin positiivisesti ja uteliaasti, myös opettajien palaute on ollut hyvin myönteistä, hän kertoo.
– Koulukiusaaminen on ongelma joka heijastuu kaikkialle yhteiskuntaan joko suoraan tai välillisesti vaikuttaen monen persoonaan vielä aikuisenakin. Sen hoitaminen ei saa jäädä vain opettajien vastuulle, vaan se kuuluu kaikille. MKKV -kampanja on moottoripyöräilijöiden tapa kantaa kortensa kekoon, Santaharju jatkaa.


– Tapahtuma oli koskettava ja olen saanut myös huoltajapalautetta, että tapahtuma oli onnistunut ja vaikutti liikuttavasti lapsiin. Aloite tuli vanhempaintoimikunnalta, siitä olen tosi kiitollinen. Toimikunnan puheenjohtaja Heidi Hokkanen kertoi, että hänen työkaverinsa Johanna Kiuru on osallistunut motoristien tapahtumaan koulukiusaamista vastaan. Kyselyn jälkeen motoristit laittoivat tuulemaan ja Toivakan vierailu järjestyi tämän vuoden ensimmäiseksi kouluvierailuksi. Ari Santaharjun vetämä kiusaamisen vastainen tuokio oli enemmän kuin puhe. Se oli kohtaamista, aitoa, tunteisiin vetoavaa vuorovaikutusta lasten kanssa. Poimin hänen puheestaan muutamia lauseita, joita ajattelin, että voitaisiin koulutyöhön sellaisenaan istuttaa lentäviksi huoneentaulu-lauseiksi, rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola kertoo.

Lauseet ovat:
”Miks’ te moikkaatte, vaikka ette edes tunne toisianne? Ollaan samaa porukkaa!”
”On tärkeää auttaa toista!”
”On iso tai pieni, niin jokainen meistä on tärkeä.”
”Koulu voi olla jollekin ainut paikka ja suoja, jossa on hyvä olla.”
”Pidetään huoli, että koulu on sellainen paikka, että tänne on hyvä ja turvallinen tulla.”

Paikalla oli myös taikuri Jouni Vepsäläinen, eli Puijon Paroni, joka lisäsi iloista tunnelmaa tapahtumaan ja kiusaamisesta puhuminen tuli hienosti ja taitavasti siellä mukavuuden lomassa käsiteltyä.


Myös Orell-Pohjola korostaa, että kiusaamisen vastaista työtä ei koskaan ole liikaa ja mitä useampi taho ottaa vastuuta, sen parempi.
– Hyvinvointi on kaiken a ja o. Hyvinvointia voi oppia ja sitä myös nykykoulussa opetetaan. Hyvinvoiva lapsi ja nuori ei kiusaa toista, hyvinvoiva aikuinen säteilee kasvatus- ja opetustehtävässään hyvinvointia myös lapsiin ja nuoriin. Mikä on hassuttelua, kiusaamista, läppää (kuten nuoret asian ilmaisevat) ja mikä on kiusaamista, riippuu kokemuksesta ja aikeista. Monesti hassutteluksi tarkoitettu saattaakin tuntua toisesta kiusaamiselta. Kun havaitaan, että toinen harmistuu tai loukkaantuu niin anteeksipyyntö ja lämmin kohtaaminen ovat aina paikallaan. Hei-, kiitos- ja anteeksi- sanoja ei voi liikaa käyttää. Yhdessä toimien, hyvää viljellen, hyvä myös kasvaa, hän sanoo.

Koulussa työtä hyvän ilmapiirin eteen tehdään joka ikinen päivä.
– Kaikkiin kiusaamisen, syrjimisen ja huonon kohtelun ja käytöksen tilanteisiin ja tapahtumiin puututaan. Meillä on kouluissa toimintaohjeet ja -tavat, vuorovaikutuksesta ja tunnetaidoista puhutaan jatkuvasti, hyvinvoinnin vuosikello lisää myös suunnitelmallisuutta hyvinvointioppimisen opettamisessa. KaMu -toiminta (Kaikki mukaan) on aktiivista eli kaikki kiusaamistilanteet, jotka ensin on käsitelty tietenkin oman opettajan tai muun koulun aikuisen toimesta, käsitellään KaMu:ssa oppilaiden kanssa. KaMu -aikuisia ovat Marita Hintsa-Sillgren, Johanna Oksanen, Minna Rantanen, Minna Kuosmanen ja Turo Teittinen.


– Keinot ovat monet, ennaltaehkäisy ja hyvä vuorovaikutus ovat kaikista tärkeintä, mutta johdonmukainen puuttuminen myös. Haasteena on, että kiusaaminen on tekojen, sanojen, eleiden muodostamaa, monisyistä, joskus jopa vaikeasti havaittavaa. Ihmisen kokemus kiusaamisesta on subjektiivinen ja tosi, mutta mikä kaikki siihen vaikuttaa ja onko kiusaajaksi todettu toiminut kiusatakseen vai mistä syystä? Näitä asioita paljon käsitellään oppilaiden kanssa käytävissä keskusteluissa, Orell-Pohjola päättää.

Veikko Ripatti