Suomen Lammasyhdistys on päättänyt lähteä mukaan eurooppalaisten lampaankasvattajien lanseeraamaan Petotuli-kampanjaan.
Perjantaina 17.9.2021 kello 19. syttyivät petotulet ympäri Suomeakin. Petotuli-tapahtuma järjestettiin lampureiden toimesta kaikkialla samaan aikaan.
Mielenilmauksen merkkinä lampurit sytyttivät laitumelle nuotiotulet ja vartioivat samaan aikaan eläimiään. Nuotioilleen lampurit kutsuivat alueen mediaa ja päättäjiä tiedon jakamiseksi.
Karjankasvattajille pedot ovat todellinen uhka. – Suurpetoaidat eivät riitä pitämään petoeläimiä pois laiduntavien eläinten luota, vaan ne ovat oppineet kaivautumaan aitojen ali tai hyödyntämään ojien matalaa vettä päästäkseen laitumille. Rantaan rajoittuviin kohteisiin ei usein voida tehdä sähköistä petoaitaa veden luonnollisten nousujen ja laskujen vuoksi. Osassa maata sudet ovat tunkeutuneet sisälle eläinsuojiin ja saalistaneet sisätiloissa. Tilanne on kestämätön, kerrotaan Suomen Lammasyhdistys Ry:n tiedotteessa.
Monet lampurit ja myös nautakarjan kasvattajat vaativat yhä voimakkaammin ääntään kuuluville.
– Petotuli-kampanjalla haluamme kohdistaa huomion tilanteen vaikeuteen. Petoeläimet kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden suojelun tulee olla kestävää myös kotieläintuotannon kannalta. Luonnon monimuotoisuus ei saa kärsiä petoeläinten aiheuttaman suuren paineen vuoksi ja kotieläintuottajille tulee taata mahdollisuus karjansa suojeluun. Lampurit vaativat täysimääräisiä korvauksia vahinkoja ennaltaehkäisevistä toimista ja myös petojen aiheuttamista vahingoista. Heidän näkemyksensä on, että pihapiiriin tulevat sudet pitää voida poistaa, jotta susien ihmisarkuus säilyisi.
Särkimäellä lammastilaa ylläpitää Terhi Hokkanen. Hän aloitti lampurin työt vuoden 2007 seutuvilla aluksi kymmenen lampaan katraalla. Tällä hetkellä Terhillä on jo likemmä kolmesataa lammasta
– Sydäntäni lähellä ovat harvinaiset alkuperäisrotulampaamme kainuunharmakset. Suomenlampaita kasvatin lähes 10 vuotta, mutta halusin keskittyä enemmän harmaksiin ja suomenlampaat möin pois keväällä 2017.
Pedot eivät ole jättäneet Aholan lammastilaakaan rauhaan. Sudet vierailivat vuonna 2018 laitumella tuhoisin seurauksin.
– Ne tappoivat kolme lammasta ja osaa lampaista jouduimme petojen käynnin jälkeen lääkitsemään. Pedot, varsinkin sudet ovat uhka parhaillaankin. Noin kymmenen kilometrin päästä meiltä pyörii jatkuvasti yksittäisiä susia, joten valppaana pitää olla. Saa aina pelätä sitä, mitä laitumella tapahtuu. Näkemykseni on, kun kuulee uutisia muualta päin, että ainakin kannanhoidollinen susien metsästys tulisi sallia. Samoin häirikköyksilöt tulisi poistaa, toteaa Hokkanen.
Lampaiden lisäksi myös nautakarjan kasvattajat ovat varpaillaan. Esimerkiksi Rantsilassa on laidunkauden aikana joutunut susien raatelemaksi jo ainakin 31 nautaa.
Aholan lammastilan petotulille oli saapunut naapuripitäjän Kangasniemen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Seppo Laitinen.
– Kaikilla eläimillä on oikeus olla osana suomalaista luontoa. Silloin, kun ne eivät aiheuta vahinkoa, tulee niiden antaa olla rauhassa. Mikäli kanta kasvaa liian suureksi, niin, kuten Terhi totesi, olisi kannanhoidollinen metsästys sallittava, totesi Laitinen.
Laitinen kertoi myös tutkinnan tuloksista, missä dna-näytteiden perusteella on voitu osoittaa susikannan kasvavan voimakkaasti.
– On surullista se, että karjankasvattajien ja maaseudulla asuvien huolta eivät tahdo ymmärtää ne, joille pedot eivät ole uhka. On vaikea etelän kerrostalon neljännessä kerroksessa tietää mitä kaukana maaseudulla koetaan.
Veikko Ripatti