Vaikka Suomessa vuoden 2015 viljasato oli pienin kolmeen vuoteen, ollaan Tuomas ja Pia Mäkisen isännöimällä Salmelan tilalla Jyväskylän Puuppolassa kuitenkin tyytyväisiä. Viljakasvu 140 hehtaarilla onnistui hyvin, pellot kestivät koneet, sadon määrä ja laatu oli hyvä ja syksyllä valtavat varastot täyttyivät. Markkinoille lähti 400 000 kiloa oman maan satoa ja kun ostovilja lisätään, pussitettiin Salmelassa 1,3 miljoonaa kiloa etupäässä siemenviljaa tunnuksena Parasta peltoon.
Salmelan luvut ovat pieni osa koko maan tuotantoa, 3,7 miljardin kilon satoa, josta riitti 500 miljoonaa kiloa vientiin. Reilusti yli puolet viljasta käytetään maatiloilla pääosin kotieläinten rehuksi. Ruissato, yli 108 miljoonaa kiloa, kattoi ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen kotimaisen tarpeen ja ohra, kaura, peruna ja rypsi tuottivat ennätyssatoja. Keski-Suomessa ruissato oli kuitenkin maan heikoin 1530 kiloa hehtaarilta, kun se koko maassa oli yli kaksinkertainen.
Salmelassakin on viljelty ruista, mutta enimmäkseen pellot kasvavat ohraa, vehnää, kauraa, rypsiä ja nurmisiemeniä, kuten timoteita, apilaa, nurminataa ja ostettua sinimailasta ja raiheinää. Sato käsitellään tuotantotiloissa, tarvittaessa peitataan ja aina pussitetaan. Siemenviljaa, 600 kilon ja pienemmissä 40 kilon pusseissa menee pääsääntöisesti lähiseudulle, joskus kyllä Norjaankin saakka.
– Viljelijän elämä on yrittäjän elämää parhaimmillaan, vaihtelevaa ja antoisaa. Ei niin sitovaa kuin karjatiloilla ja huoletta lomat voidaan pitää. Nyt kun taloustilanne on heikko, on uhkana miten suoramyynnin ja sopimusviljelyn jatkossa käy. Edelleen aiomme pitäytyä siemenviljan tuotannossa, sillä se on tuottavampaa kuin rehuviljan kasvatus, sanoo Tuomas Mäkinen, 37-vuotias Tarvaalasta valmistunut maaseutuyrittäjä, kahden pojan 6-vuotiaan Nuutin ja 3-vuotiaan Sampon isä. Äiti Pia osallistuu myös tuotantoon paperitöiden ohella minkä ehtii.
Tuomas Mäkinen jatkoi isänsä jalanjäljissä maatalouden harjoittamista. Tilan isännyyden hän otti vastaan 2003 ja sai haltuunsa pellot, joilla joskus on laiduntanut karjakin ja joilla keltaista kauraa on viljelty lähes sata vuotta. Kaura onkin Mäkisille tärkeä tuote.
– Kauraa arvostetaan maailmalla. Valoisa kesä antaa viljaan kauniin värin. Ulkomainen lastenruoka- ja keksiteollisuus suosii suomalaista kauraa. Vehnän hinta on alentunut, ja kaura kasvattanut menekkiä. Tosi toivottavaa olisi jos sitä jalostettaisiin pitemmälle Suomessakin, toivoo Mäkinen.
Salmelan tilalla ollaan investoitu suuriin käsittely-, pussitus- ja varastotiloihin, On hankittu ajanmukaiset koneet ja laitteet myös kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaan. Pakkokin on, sillä siemenviljan tuotanto on Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran, taholta tiukasti valvottua.
Niin Salmelassa kuin koko Keski-Suomessa vuoden 2015 viljasato oli vähintäänkin tyydyttävä. Vehnää korjattiin hehtaaria kohti 4400, ruista 1530, ohraa 3130 ja kauraa 3040 kiloa. Korjuualaa oli vehnällä 2200, rukiilla 700, ohralla 12500 ja kauralla 12300 hehtaaria. Vaikka vehnä kasvoi hyvin, sen laadussa oli toivomisen varaa. Herneen ja härkäpavun määrä tuplaantui ja tuoreviljasadosta saatiin ennätystulos. Luomutuotanto on edelleen vain muutamia prosentteja. Luonnonvarakeskuksen Tilastopalveluiden jokasyksyiseen satotutkimukseen antoi tietonsa yli 95 prosenttia kaikista tilastokyselyyn kuuluvista tiloista.
– Uurainen ei ole maataloutensa puolesta viljapitäjä, vaan täällä on monipuolista lihan- ja maidontuotantoa. Pellot ovat pääosin nurmituotannossa. Luomutilat ovat lisääntymässä, kertoi Laukaassa ja Uuraisilla toimiva maaseutuasiamies Päivi Laasanen.
Tellervo Lehtoranta