Orava, tuo vikkelä pitkähäntäinen, leikkisä ja hellyttävä otus on jokapäiväinen vieras lintulaudoilla ja lintujen ruokintapaikoilla. Sen puuhia on hauska seurata, mutta oravan toimet eivät aina ole ollenkaan mukavia.
Pahimmillaan kurret voivat olla todellisia kiusankappaleita ja riiviöitä, jotka aiheuttavat ikäviä tuhoja taloissa. Linnuille tarkoitetut siemenet maistuvat oravillekin, jotka napsivat niitä ruokintalaudoilta. Siitä seuraa ongelmia, kun kurret tottuvat ihmisiin, tunkeutuvat taloihin ja häiritsevät rapistelullaan.
Ruokintapaikat tulisi sijoittaa riittävän kauas taloista. Ajattelematon ruokinta voi aiheuttaa melkoista harmia. Varsinkin kesällä eläimet tulevat hyvin toimeen luonnosta saatavilla antimilla. Lähinnä ruokintaan on syynä se, että ihmiset haluavat tarkkailla lintuja ja oravia. Oravakin tarkkaillee ja vaanii pikkulintuja ja kesäisin syö mielellään poikasia ja munia.
Ketterät oravat sujahtavat ulkokatteen alle ja varsinkin iltaisin nukkumaan mennessä rapistelevat katossa. Orava jyrsii pienen kolon nopeasti itselleen sopivaksi, joten vanhaa puutaloa voi olla käytännössä mahdotonta tehdä oravanpitäväksi. Oravat saattavat jyrsiä rakennuksen laudoitusta ja tunkeutua omakoti- tai rivitalon välipohjaan. Ne peuhaavat lämmöneristeissä, ryöväävät niitä pesätarpeiksi tai pesiytyvät ullakolle. Vuorivillojen eristyskyky ei ole enää entisensä oravien käsittelyn jäljiltä. Vaarana on myös, että ne pureskelevat sähköjohtoja. Oravan pääsyn talon rakenteisiin voi estää vahvalla metalliverkolla. Se tukkii tehokkaasti kurren mentävät aukot talossa.
Viimeisenä keinona on oravan pyytäminen loukulla ja kuljettaminen kilometrien päähän pihapiiristä tai peräti ampuminen.
– Oravien pyydystämiseen tarjoaa apua paikallinen riistanhoitoyhdistys. Se lainaa taloihin pieneläinloukkuja ja karkottimia. Tänäkin talvena niitä on tarvittu, kertoo Uuraisten riistanhoitoyhdistyksestä Rauno Salminen.
Orava on metsästettävä laji, jolle on säädetty metsästysaika. Paikallinen ympäristöviranomainen antaa tarkempia ohjeita, jos oravaa ei kotikonstein saa karkotettua. Laji rauhoitettiin vuonna 1929 ja metsästysaikaa lyhennettiin. Oravakannat elpyivätkin nopeasti.
Nykyään oravan metsästys Suomessa on vähäisempää. Suomessa oravan metsästyskausi alkaa koko maassa 1. marraskuuta ja päättyy helmikuun lopussa.
Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma kuusiorava, punahäntäinen vaalea mäntyorava ja ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Orava vaihtaa karvan kaksi kertaa vuodessa. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.
Tellervo Lehtoranta