Heli ja Kai Voutilainen ovat humalahakuisia ihmisiä Jyväskylän Nyrölästä. Tänä kesänä he ovat hakeneet ja keränneet lähialueilta humalankukintoja, tähkäsuomuisia käpyjä, olutpanimo Hiidelle Jyväskylään.
– Olutta on tehty Suomessa kasvaneista humalista vuosisatoja, mutta nyt tehdään juuri tämän seudun humalasta ja myös keskisuomalaisesta maltaasta myyntiin tuleva oluterä.
Juuri tämä kotimaisen humalan kerääminen ja käyttö myytäväksi tulevaan tuotteeseen on se erikoisuus, kun muuten panimoiden käyttämä humala on ulkomaista. Me olemme esittäneet tälle oluelle myös nyröperäistä nimeä, kertoivat viisikymppiset Heli ja Kai Voutilainen.
Helin ja Kain Pieni-Kinnari-tilalta kerättiin jo viime vuonna humalakäpyjä, joista Hiidessä tehtiin koe-erä olutta. Tästä rohkaistuneena haluttiin tehdä suurempi keitos, josta riittäisi jo myyntiin asti.
Paikallisesta humalasta on jo keitetty oluterä pienpanimo Hiidessä syyskuun alussa. Olut valmistuu lokakuun alkupuolella, päivän tarkkuudella ei ihan pysty ennakoimaan, ja tulee myyntiin Jyväskylään esimerkiksi Prismaan tai Citymarkettiin.
Kesän viimeiset humalat kerättiin Höytiän kylältä. Löytyi paikka, jossa kävyt olivat vielä parhaimmillaan. Vähän suomujen kärjistä ruskettunut, mutta muuten vihreä ja vahvatuoksuinen. Kun kävyn halkaisi, paljastui hedelmöittymättömien emikasvien tähkäsuomujen erittämä keltainen lupuliini, varsinainen oluen maun antaja. Voutilaiset keräsivät pienessä ajassa kaksi sangollista käpyjä. Edelliskesänä he keräsivät pari kiloa, tänä kesänä toistakymmentä kiloa. Kävyt ovat hyvin kevyitä. Niitä uppoaa kiloon paljon. Ensi kesänä on toiveissa saada kerättyä vielä enemmän tämän seudun vanhaa humalakantaa olevia tuoksuvan aromikkaita humalakäpyjä.
– Tämä on meille harrastus. On ollut mukavaa, miten mielellään ihmiset antavat poimia käpyjä pihoiltaan. Kukaan ei vaan ole muistanut, että niitä olisi nykyään käytetty kotioloissa mitenkään hyödyksi. Ainoastaan Anna-Liisa Huisman Ylä-Kintaudelta kertoi, että ennen vanhaan hänen kotonaan oli käytetty humalakäpyjä väljähtyneen jauhokaljan virkisteeksi, kertoo Heli.
Entisaikaan humalan kasvatus oli laissa määrätty. Oli säädetty, montako humalasalkoa piti talossa olla. Kuistien koristeena humalaa ei silloin käytetty, vaan sitä kasvatettiin pihan perällä. Voutilaiset toivovat, että kasvattamisesta innostuttaisiin ja käyttöä vaatimattomalle perinnekasvi humalalle löytyisi enemmänkin.
Paikallisen materiaalin käytöllä panimo Hiisi hakee uutta makua ja elämystä ja tasapainoa, joista he odottavat olutharrastajien kiinnostuvan.
Olut on luonnollinen, kokonaisvaltainen kokemus. Juuri siksi tärkeää on myös uuden kokeileminen. Oppiminen on ikuista, joten kehitämme jatkuvasti omaa käsityötaitoamme ja panemme rohkeasti niitä oluita joihin uskomme. Meillä on halua tulkita suomalaista mytologiaa oluiksi, joissa on luonnetta. Se saa meidät haastamaan itseämme sekä sinua, oluenjuojaa, kerrotaan Hiiden kotisivuilla.
Toiminta Hiidessä alkoi vuonna 2013, nyt valmistuu noin 200 000 litraa olutta vuosittain, yrityksellä on useita osakkaita, ja se työllistää 6-8 henkilöä. Panimomestari on saksalaissyntyinen. Panimolla on Lutakossa syksyllä 2020 avattu ravintola ja oluen ulosmyyntipaikka.
Tellervo Lehtoranta