Otsikon laulun sanat ovat Maija Konttisen käsialaa. Kansansävelmänä julkaistun laulun sanat ”Lapsoset ketterät kotihaasta koivusta oksat taittaa. Noistapa nopsilla käsillänsä saunahan vihdat laittaa. Lauteilla saunan kotoisen taas illalla kylpy maittaa…” ovat suomalaista kesätunnelmaa huokuvaa kerrontaa.
Toivakan Pitäjäseuran toimesta pidettiin tänäkin kesänä vastantekotalkoot Vanhan Pappilan kuistilla. Nopsat kädet eivät kuuluneet tällä kertaa lapsille, vaan vastoja tai vihtoja, ihan miten vaan, taittelivat jo kypsään ikään ehtineet vastantekijät.
Vastamestarina oli jälleen Pentti Saukko. Kaikesta näki, että kukaan vastatalkoisiin nyt osallistunut ei ollut ensi kertaa koivunoksien kimpussa. Sisko Vilpponen kertoi tehneensä jo tänä kesänä yli sata vastaa pakkaseen.
– Säilön vastat pakkaseen muovikelmun sisällä. Pakastamalla vasta säilyy hyvin. Saunomisen jälkeen laitan käytetyn vastan kankaaseen käärien odottamaan seuraavaa saunontaa, kertoi Vilpponen.
Vastamestari Saukolla on oma näkemys vastan uudelleenkäytöstä. – Minä annan vastan kuivua saunomisen jälkeen ihan rauhassa ja kun otan sen uudelleen käyttöön, laitan sen hautumaan hetkeksi kuumaan veteen jotta se pehmenee. Sitten sillä voi taas huolella saunoa. Vastan sitominen on sitten oma juttunsa. Panta tulee paras koivun vesasta, ei oksasta. Vesasta karsitaan oksat pois ja se kierretään kierteelle sekä sen jälkeen kuoritaan puukonterällä rapsuttaen. Tämän jälkeen se on hyvä kietoa vastan sidokseksi ja pujotella sidos kiedotun vesapunoksen alle. Siellä se pysyy hyvin ja kestää saunomisen.
Ikuinen kysymys siitä, onko saunomisväline vasta vai vihta, sai keskustelun aikaan nytkin, ties monennenko kerran.
– Keski-Suomessa ja siitä itään päin Savon raukoille rajoille, on saunomisvälinettä sanottu vastaksi. Länsi-Suomen puolella ja Pohjanmaalla se on vihta. Vihtaa olemme poikasina saaneet pahantekomme jälkeen pakaroillemme, mutta saunassa hellimme vastalla, valistivat toivakkalaiset miehet yhteen ääneen.
Veikko Ripatti