Jokihaarassa sijaitsevan Nauttiainen-järven vesi on pikkuhiljaa tummunut ja entiset hiekkarannat ovat monin paikoin muisto vain. Matala järvi on varsinkin lapsien mieleen ja aikaisemmin rannoilla sijaitsi myös kunnan uimaranta.
– Tällä hetkellä Nauttiaisessa on tyypillinen alkukesän vesi. Se on ruskeaa, mutta vielä ei vedestä noustessa jää humuskerrosta ihoon kuten loppukesästä, kertoo mökkiläinen Anne Pihl.
Aki Lähteenmäen kokemus järven tilasta ulottuu yli 50 vuoden taakse. – On vesi muuttunut aika paljon huonompaan suuntaan. Lapsena muistan uineeni hyvin kirkkaassa Nauttiaisessa, hän kertoo.
– 90-luvulla, kun meidän lapset olivat pieniä, muistan että humusta alkoi olla jo aika paljon, lisää Virpi Lähteenmäki.
Lähteenmäet uskovat veden laadun huonontumisen olevan monen asian summa ja se, että nyt ollaan aloittamassa kunnostusta kuulostaa hyvältä. Aikaisemminkin järvellä on kalastettu roskakalaa ja paikoin ruopattu, mutta nyt pureudutaan syihin veden tummumisen taustalla. – Hitaasti hyvä tulee, Virpi Lähteenmäki uskoo.
Järven kunnon heikkeneminen on kestänyt vuosikymmeniä, siksipä myös kunnostus ottaa aikansa.
Kiinnostus Nauttiaisen kuntoon saamiseen on ainakin suurta, sillä hehkeänä kesäiltana kunnanvirastolle saapui salintäysi väkeä kuulemaan kunnostushankkeesta. Suunnitelmaa alusti Uuraisten ympäristösihteeri ja vesihuoltoasiantuntija Marianne Ojanperä.
– Uuraisten kunta on saanut Nauttiaisen ranta-asukkailta aika ajoin toiveita järven kunnostamisesta ja nyt ollaan käynnistämässä Nauttiaisella valuma-aluelähtöistä vesienhoitohanketta, hän kertoi ja lisäsi, että myös Elyltä on näytetty hankerahoituksen suhteen vihreää valoa. Esiselvityshankkeen omarahoitusosuus on kaavailtu maksettavan kunnan pussista, kyse on todennäköisesti muutamasta tuhannesta eurosta.
Yhteistyökumppanina hankkeessa on Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry, jonka kuntajäsen Uurainen on. Yhdistys toteuttaa yleishyödyllisiä hankkeita ja on mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Lähin vastaavalla tavalla toteutettu hanke löytyy Uuraisten laidalta. Pääosin Äänekosken kaupungin alueella sijaitsevan Pieni-Hirvanen-järven valuma-alueelle on tehty kuormitusselvitys, josta saadun tiedon perusteella voidaan kohdentaa varsinaiset kunnostussuunnitelmat ja suunnitella tarvittavia valuma-aluetason toimenpiteitä.
Tilaisuudessa yhdistyksestä ja alkavasta hankkeesta kertoi toiminnanjohtaja Tuomo Laitinen.
– Kunnostus alkaa esiselvityshankkeella, jossa tutkitaan miltä valuma-alueen suunnalta järveen valuu eniten humusta. Asioita selvitetään, mutta ketään ei syyllistetä, kaikki hankkeen aikana tehtävät toimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Selkeä tavoite kuitenkin on, että esiselvityshanke etenee myös käytännön toimenpiteisiin, hän totesi.
– Nauttiainen kerää vetensä noin 930 hehtaarin valuma-alueelta, mikä on melko suuri. Järvi on valuma-alueensa lapsi, siksi on tärkeää aloittaa kunnostus tutkimalla valuma-alue.
Valuma-aluelähtöisessä toiminnassa pyritään hidastamaan ja viivyttämään valumavesien virtaamaa, jotta maa-aines jää matkan varrelle, eikä päädy järveen.
Nauttiaisen valuma-alueeseen sisältyy ojitettuja soita, joista todennäköisesti ainakin osa humuksesta on peräisin. Toimenpiteet, joilla humuksen valumista voidaan hidastaa ovat esimerkiksi pintavalutuskentät, kaivuukatkot, pohjakynnykset, laskeutusaltaat ja putkipadot. Vesiä voidaan myös johtaa kitu- tai joutomaille. Maataloudesta valuvia aineksia taas sidotaan parhaiten esimerkiksi kosteikoilla.
– Nykyään suositaan ”oikeita toimia oikeille paikoille” -periaatetta, jolloin huomioidaan luontaisesti kosteat maa-alueet, painaumat ja notkot. Näin saadaan suhteellisen pienillä toimenpiteillä järveen valuvan veden laatua parannettua, Laitinen kertoi.
Kun valuma-alueelta valuvaa kuormitusta on vähennetty eli juurisyyt on hoidettu, veden laatua voidaan vielä parantaa ruoppauksella, niitoilla ja hoitokalastuksella. Tällöin myös näistä toimenpiteistä saatavat hyödyt ovat pysyvämpiä ja ehkä jonain päivänä vielä nautitaan kirkasvetisestä Nauttiaisesta.
Hanna Lahtinen