Kangasniemeläinen lastenkirjailija, Maria Kuutti, alustaa jokaisen kirjailijavierailunsa aina lähes samaan tapaan: puhumalla lapsille unelmoinnin tärkeydestä. Niin myös silloin kun hän vieraili Kankaisten koululla 3. – 4. -luokkalaisia tapaamassa.
– Muistakaa unelmoida aina. Pitäkää mielessänne isoja, pieniä ja keskisuuria haaveita. Kun olin lapsi, aloin haaveilla siitä, miten kirjoittaisin kirjoja. Tämä lapsuuteni haave kävi lopulta toteen. Kannattaa tehdä kaikenkokoisia haaveita ja lähteä sitten niitä kohti. – Toisen haave voi olla rallikuski, toisen taas vaikka kirjailija. Ei ole olemassa eriarvoisia unelmia, hän jatkaa juttelua lapsille.
Maria Kuutilta on ilmestynyt yksitoista kirjaa, joista kahdeksan on helppolukuista Anna ja Elvis -sarjaa ja kolme Onni ja Aada -kuvakirjasarjaa. – Olen ollut vuodesta 2017 täysipäiväinen kirjailija. Sitä ennen kirjoitin koulu- ja kirjastotyöni ohessa, hän kertoo. Varsinainen kirjailijan ura alkoi vuonna 2014, jolloin hän osallistui Kariston Perhe on paras -kilpailuun, jossa etsittiin sarjan aloittavia käsikirjoituksia.
– Minun Anna ja Elvis kylpylässä -tarinani voitti kisan, ja siitä alkoi varsinainen kirjailijan työni. Kuutti kirjoittaa tällä hetkellä oikeastaan ainoastaan lastenkirjallisuutta. Omilta lapsiltaan sekä kouluvierailuilta hän saa paljon vinkkejä aiheisiin ja siihen, millaisia kirjoja olisi hyvä olla. – Minulta ilmestyy ensi keväänä varhaisnuortenkirja, joka sopii hyvin 5.-6.-luokkalaisille. En saa vielä kertoa kirjasta sen enempää kuin että se on helppolukuinen ja humoristinen. Pyrin siis laajentamaan kohdeyleisöäni koko ajan.
Kirjailijavierailut kouluille ovat tutkitusti yksi tärkeä tapa houkutella lapsia kirjojen pariin.
– Monet innostuvat lukemaan vierailevan kirjailijan kirjoittamia tai suosittelemia teoksia ja löytävät sitä kautta väylän kirjojen maailmaan. Kankaisten opettaja, Päivi Minkkinen kertoo, että luokassa kaikki ovat lukeneet Annaa ja Elvistä. – Olemme luokassa koko lukukauden työstäneet omaa käsintehtyä kirjaa äideille lahjaksi, ja ne valmistuivat juuri sopivasti. Lapset esittelivät niitä innolla Marialle, ja hän ihanasti niitä ihasteli. Kirjoissa on lasten kuvataidetta ja kirjoituksia vuoden varrelta. Juttelimme siitä, että Mariallakin menee kirjan kirjoittamisessa yli puoli vuotta, meillä luokassa lähes kymmenen kuukautta, Minkkinen paljastaa.
Kuutti itse kertoo lukeneensa aina todella paljon. – Osasin kirjoittaa ja lukea jo silloin, kun menin kouluun, joten sain kirjoittaa tarinoita, kun muut opettelivat aakkosia. Opettaja antoi minulle paljon positiivista palautetta saduistani, joten minulle tuli jo pienenä sellainen olo, että lukeminen ja kirjoittaminen ovat kivaa puuhaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei kaikkien tarvitse olla lukutoukkia. Lasten lukemiseen panostaminen on kuitenkin tärkeää, jotta jokaisella on riittävä lukutaito elämää varten. Kuutti iloitsee siitä, että nykyään lapset voivat kuunnella entistä monipuolisemmin äänikirjoja, jos ei aina jaksa lukea.
– Toisaalta toivon, että aina välillä äänikirjan sijasta tartuttaisiin ihan perinteiseen kirjaan, jotta lukutaito vahvistuisi. – Kun on sinnikäs, jokaiselle löytyy kyllä sopivia kirjoja. Kukaan ei pidä kaikista kirjoista, eivät edes kirjailijat tai kirjastotyypit! Siksi on hyvä muistaa, että jos jokin kirja ei tunnu kiinnostavalta, niin sen saa vaihtaa toiseen, Kuutti kannustaa. Lukemiselle on myös hyvä varata aikaa paitsi koulussa myös kotona.
– Olen itse kasvanut lukijaksi äitini mallista: Kun olin lapsi, äiti työskenteli kirjastossa. Kävimme siellä usein, sain lainata paljon kirjoja ja kirjoja luettiin iltaisin paitsi yksin myös yhdessä. Hän arvostaa myös paitsi opettajien myös kirjavinkkareiden työtä. – Koska lastenkirjallisuuden saama mediatila on usein pieni, on tärkeää, että on olemassa ammattilaisia, jotka osaavat kertoa lapsille juuri ilmestyneistä kirjoista. Me vanhemmat kun usein suosittelemme lapsillemme omia lapsuuden suosikkikirjoja, joista kaikki eivät valitettavasti ole kestäneet aikaa niin hyvin.
Kirjailijavierailu järjestettiin Toivakan kirjaston Lukuliikahdus kirjastoon -hankeen avulla. Hanke sai jatkoaikaa vielä tälle keväälle koronan vuoksi.
– Kirjaston ja molempien koulujen yhteistyönä järjestetään kirjastonkäytön opetuksia, tiedonhaun opastuksia, mediakasvatusta, kirjavinkkausta ja kirjailijavierailuja sovitun vuosikellon mukaisesti. Korona on tehnyt tähän kuvioon omat mutkansa, mutta uusia keinoja, kuten etäkirjailijavierailuja on otettu käyttöön ja pystytty tiukempienkin rajoitusten aikana toimimaan, kirjastonhoitaja Anne Vihinen kertoo.
Jenni Partanen, Kuvat: Päivi Minkkinen, Päivi Kettunen