Vähän vaivihkaa kuntavaalien varjossa Jyväskylävetoisesti on valmisteltu isoa muutosta, jolla saattaa olla suuret vaikutukset lähes kaikkien keskisuomalaiskuntien kriisipäivystykseen. Vaikutukset saattavat olla ikäviä niin kunnan taloudelle kuin yksittäiselle äkillistä apua tarvitsevalle ihmiselle, eli mahdollisesti kenelle tahansa meistä.
Psykososiaaliseen tukeen kuuluvaa akuuttia kriisityötä on toteutettu kunnissa ja järjestölähtöisesti kriisikeskus Mobilessa ympärivuorokautisesti. Mobilen alasajoa perustellaan sillä, että nykyinen kriisityön toimintamalli ei täytä lakisääteisiä velvoitteita asiakastyön kirjauksien ja arkistoinnin osalta. Tärkeimmässä tehtävässään eli akuutin tai ennaltaehkäisevän avun tarjoamisessa Mobilen voidaan kuitenkin katsoa suoriutuneen vaikeasta tehtävästä erittäin hyvin. Kriisikeskus Mobilen toiminta on täydentänyt jo yli 25 vuoden ajan kuntien toimintaa mahdollistaen monitahoisen yhteistyön kautta kuntalaisille matalan kynnyksen järjestölähtöisen tuen erilaisissa haasteellisissa elämän kriisitilanteissa. Järjestölähtöisellä kriisiavulla ja -työllä on Keski-Suomen maakunnassa ehkäisty kriisitilanteiden pitkittymistä sekä vähennetty merkittävästi inhimillistä kärsimystä ja sosiaalista eristäytymistä sekä lisätty turvallisuuden tunnetta.
Vuoden 2020 alusta Jyväskylän kaupungin hallinnoima Keski-Suomen sosiaalipäivystys on tuottanut kaikille Keski-Suomen kunnille virka-ajan ulkopuoliset kiireelliset sosiaalipalvelut. Kevään 2021 aikana on Keski-Suomessa selvitetty palvelun muuttamista ympärivuorokautiseksi sosiaali- ja kriisipäivystykseksi Jyväskylän kaupungin järjestämänä. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee torstaina kokouksessaan ympärivuorokautisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen perustamista ja palvelun tuottamista Keski-Suomen kunnille.
Juuri valtuustopaikkansa uusinut, itsekin mielenterveyspalvelujen parissa työskentelevä Samuli Mattila on erittäin huolestunut tilanteesta.
– Pahinta asiassa on resurssien suorastaan romahdusmainen väheneminen, mikäli vastuu siirtyy Jyväskylälle nyt kaavaillun mallin mukaan. 14 työntekijää ollaan korvaamassa viidellä ja puolella työntekijällä, mikä ei voi olla näkymättä palvelun tasossa. Lisäksi Mobilen moniammattillinen osaaminen on korvautumassa lähes yksinomaan sosiaalipäivystäjillä. Olen huolissani myös avun saamisesta anonyymina, mikä on mielen kriisien yhteydessä usein ensiarvoisen tärkeää, hän sanoo.
Hän uskoo, että Uuraisilla Mobilen tarjoama apu on ollut eniten tarpeen perheiden kriisitilainteissa.
Kriisikeskus Mobilen toiminnan loppuminen on luomassa vaikeasti täytettävän osaamis- ja resurssivajeen. Mobilen toiminta ollut matalan kynnyksen toimintaa parhaimmillaan. Viime vuonna Mobilessa vastattiin puhelinkriisityön, kasvokkaisen työn sekä verkkoauttamisen kautta yli 12 000 asiakastilanteeseen vuonna. Traumaattisten kriisien osuus työstä kasvoi; lähes 1100 asiakasta tuettiin pidempikestoisesti Mobilesta mm. läheisen kuoleman, läheisen itsemurhan, väkivallan, onnettomuuden tai seksuaalirikoksen jälkeen.
Pienistä kunnista ollaan nyt myös tekemässä osin Jyväskylän kriisiavunkin maksajia. Kuntien mielipidettä ei Mattilan mielestäni ole otettu tarpeeksi tai oikeastaan yhtään huomioon.
– Maksuosuutta on kaavailtu niin, että Jyväskylä maksaa 59 prosenttia ja muut kunnat 41 prosenttia. Kriisipalveluasioinnit jakaantuivat viime vuonna niin, että Jyväskylällä niitä oli 9500 ja muilla kunnilla 3800, joten suhdeluku ei mene ihan oikein. Jos kustannukset menisi tasan, niiden tulisi olla 71 prosenttisesti Jyväskylän ja muiden kuntien osuuden 29 prosenttia. Asian valmistelulle pitäisi ehdottomasti saada jatkoaikaa, Mattila sanoo.
Uuraisten kunnan peruspalvelulautakunta kokoustaa samana päivänä Jyväskylän kanssa ja tulee todennäköisesti esittämään Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnalle ensisijaisena vaihtoehtona kaikkien kriisi- ja sosiaalipäivystykseen nykyään kohdennettujen määrärahojen kohdentamista yhteen yksikköön ja toissijaisena vaihtoehtona 11 henkilön resurssia Kriisikeskus Mobileen maakunnallisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen säilyttämiseksi.
Asian nopean ja hieman vaivihkaisen valmistelun taustalla on todennäköisesti myös tuleva soteuudistus. Jyväskylällä on kiire saada kustannukset alas ennen suurta muutosta.
Hanna Lahtinen