Uuraislaisessa joulussa on kolme asiaa, jotka pysyvät: Joulujumalanpalvelus, Kotaperän joulumyyjäiset ja Mikko Flyktmanin perheen Yksinäisten joulujuhla, lausui kirkkoherra Antti Toivio, kun joulu nuorisoseuran talolla kinkun ja riisipuuron tuoksussa alkoi.
Koronavuonna Yksinäisten joulujuhla oli kuitenkin erilainen. Järjestettiin kaksi kattausta ja näin nuorisoseuran sali täyttyi heti ensimmäisessa kattauksessa vain puoliksi. Oli väljää ja rauhallista ja ennen kaikkea myös emännät Marjaana Flyktmanin johdolla ennättivät rauhassa syömään yleisön kanssa.
Ja syötävää riitti. Pöytä tulvi harmaata ja punaista kinkkua, laatikoita, salaatteja ja lohta isona röykkiönä. Maskit otettiin kasvoilta ja ryhdyttiin syömään joka toiseen pöytään turvavälit näin huomioiden. Sopivaan tunnelmaan viritti Taisto Lähteelän haitari ja Tuula Salmisen joululaulut.
– Elämme valmistautumisen aikaa ja etsimme mieltä jaloa. Täällä sitä on runsain mitoin, tiivisti Antti Toivio ja kertoi toisenlaisen evankeliumin pyhän perheen luksusmatkasta Betlehemiin ja vertailun vuoksi vielä oikeankin.
Saara Katajamäki, 69, tuli syömään Kotaperältä, kun sopivasti toisten kyydissä pääsi. Hän otti ruokaa reilun annoksen, joka hävisi nopeasti lautaselta.
– Todella hyvää oli ruoka, huokaisi Saara.
Saara on käynyt yksinäisten joulujuhlassa joskus ennenkin, mutta nyt on ollut taukoa muutama vuosi. Hän asuu yksinään, vaikka ei koe itseään erikoisen yksinäiseksi, sillä ystäviäkin on. Nytkin kirkonkylän matkan tarjosivat.
– Kyllä kannatti tulla. Itselleni en missään tapauksessa laita tällaista jouluateriaa, mitä nyt jotain ihan pientä, sanoi Saara.
Toiseen kattaukseen tuli erikoisest kvläkunnilta taksien tuomaa väkeä. Kuljettajat tarjosivat ilmaisen pirssikyydin. Koteihinkin he veivät SPR:n ohjeitten mukaan Marjaanan pakkaaman yllätyspussillisen jouluruokaa.
–Mieltä jaloa. Täällä sitä totisesti on, kommentoi juhlaväkikin.
Myös perinteiset joulumyyjäiset järjestettiin Kotaperällä poikkeusoloista huolimatta, mutta turvavälejä noudattaen. Parikymmentä henkilöä kokoontui Paatelan tupaan Martti ja Maija Rossille nauttimaan yhdessäolosta, tarjoilusta ja huutokaupasta.
Kirkkoherra Antti Toivio piti alkuhartauden, jonka jälkeen aloitettiin huutokauppa, jossa meklarina toimi Simo Koskinen ja sihteerinä Henna Parhiala. Myymistä kerääntyi pöytä kukkuroilleen. Linnut saivat lyhteensä, talonlämmittäjät sytykkeensä, viluvarpaiset sukkansa ja kädet lapasensa. Tortut, kakut ja leivät myytiin ennätyshintaan. Ilmastoaktivistit huusivat ekologisia ilmanraikastajia, taatusti käsityönä tehtyjä. Myyjäiset tuottivat lähetykselle Afrikan vaikeisiin oloihin lyhentämättömänä 890 euroa. Kaikki tarvikkeet olivat lahjoitustavaraa villalankoja myöten.
Tellervo Lehtoranta