Uurainen porskutti väestönkasvun suhteen myötätuulessa noin parikymmentä vuotta, mutta pari vuotta sitten tuuli kääntyi. Ensi ajateltiin, että kyse on poikkeusvuodesta ja pian taas Uurainen houkuttaa lapsiperheitä entiseen malliin, mutta miinusvuosia on tullut jo useampi ja uuraislaisia on satakunta vähemmän kuin vuonna 2020.
Syntyvyys on edelleen kunnassa kuolleisuutta korkeammalla, vuonna 2021 syntyneiden enemmyys oli Tilastokeskuksen mukaan 20. Kunnassa syntyi 50 lasta, mikä on suurin luku sitten vuoden 2016. Viime vuosi ei vielä näy tilastoissa, mutta sivistyslautakunnan esityslistassa syntyneiden määräksi on mainittu 32. Muuttoliikkeen suunnan kääntäminen Uuraisten suuntaan olisi ensiarvoisen tärkeää.
Yksi Uuraisten merkittävimmistä vetovoimatekijöistä ovat olleet virkeät kyläkoulut. Uuraisilla on vihitty käyttöön aivan uusi koulu niinkin äskettäin kuin vuonna 2017 ja Hirvasen koulua ehdittiin jo kasvun huumassa laajentaakin. Hirvasen koulu on Uuraisten koulukartassa poikkeus, sillä se sijaitsee lähellä lasten koteja ja moni oppilas kävelee tai pyöräilee lähikouluunsa.
Muiden kyläkoulujen laita on toisin, ne ovat lähtökohtaisesti ”väärissä” paikoissa ja valtaosa oppilaista on koulukyydityksen varassa. Pinta-alaltaan hillityn kokoisessa kunnassa tätä ei kuitenkaan ole aiemmin koettu suureksi ongelmaksi, eikä esimerkiksi uuden koulun rakentamista Jokihaaraan ole vakavissaan pohdittu.
Jokihaaran uudehkoilta asuinalueilta käydään koulua Höytiän kyläkoulussa. Kyynämöisille taas bussi tuo paljon myös Jyväskyläntien varrelta. Kyynämöisten uusin koulurakennus on toteutettu leasing-rahoituksella
Kunnan viime vuosien kaavoitusprosesseissa Kyynämöisten koulun lähialue on huomioitu, mutta Höytiältä ei kunnan tontteja löydy. Tällä hetkellä Uuraisilla on kaavoitusprosessissa kaksi merkittävää aluetta ja yksi valmiiksi kaavoitettu alue kirkonkylän alueella. Näiden uusien alueiden toivotaan toteutuessaan nostavan kunnan oppilasmääriä tulevaisuudessa, koska tontteja pidetään sijainniltaan lapsiperheitä kiinnostavina.
Sivistyslautakunta päätti perustaa syksyllä 2021 kouluverkkotyöryhmän. Viime vuoden aikana järjestettiin sekä Kyynämöisillä, että Höytiällä vanhemmille ja kyläläisille keskustelutilaisuudet koskien kouluverkkoa Uuraisilla. Monelle tuli silti yllätyksenä ehdotus, joka löytyy tämänpäiväisen sivistyslautakunnan esityslistalta.
Ehdotuksena on, että sivistyslautakunta hyväksyy perusopetuksen kehittämistyöryhmän esitykset, jotka ovat että Kyynämöisten koulun 5. ja 6. luokka siirtyvät Koulukeskukselle syksystä 2024 alkaen ja Kyynämöisten koulu jatkaa 1-4 luokkien kouluna toistaiseksi.
Jatkoehdotuksena on, että mikäli oppilasmäärien lasku jatkuu nykyisenä, niin Höytiän ja Kyynämöisten lähikoulualueet yhdistetään lukuvuoden 2026-2027 alusta alkaen ja samalla tarkastellaan lähikoulualueiden rajoja myös koulukeskuksen osalta. Näistä jatkotoimista päätetään vuoden 2024 aikana. Ehdotuksena on myös, että kehittämistyöryhmä jatkaa toimintaansa jo vuoden 2023 aikana, mikäli kunnan taloudellinen tilanne sitä edellyttää.
– Ylimääräisiä tilojahan meillä koulukeskuksella ei ole kokonaisille luokille. Kyynämöisten 5.-6. luokkien siirtyminen meille tarkoittaa oppilaiden liittymistä olemassa oleviin ryhmiin. Samaan tapaan kuin nyt Höytiän 5. luokkalaiset. Molempia ikäluokkia on kaksi rinnakkaista luokkaa. Kyynämöiset mukaan lukien 2024 oppilasennuste näyttää ryhmien keskikooksi 20 oppilasta ryhmää kohden, eli vielä varsin hyvä ryhmäkoko, rehtori Sami Pasanen kertoo.
Uuraisten kunnan visio on: Kestävällä kasvu-uralla. Siitä tukeeko vetovoimaisten kyläkoulujen alasajo tai vaikkapa vain uhka sellaisesta, vision toteutumista voi olla montaa mieltä. Moni pitää päätöksiä hätiköityinä.
– Mielestäni asian valmistelu on ollut tähän asti epäeettistä, ei riittävän läpinäkyvää ja pahassa ristiriidassa kunnan arvojen kanssa, toteaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kyynämöisten koululla ohjaajana toimiva Sari Rimmi. Hän toivoo avointa kuntalaiskeskustelua ennen päätösten tekoa.
Kunnan arvoissa mainitaan esimerkiksi, että Uurainen on samalla sekä perinteikäs että uudistuva. Vahvistamme vuorovaikutteista, ideoivaa, osallistuvaa ja kestävää toimintakulttuuria.
Hanna Lahtinen