Kyynämöisten näytelmäpiiri toi yleisön eteen luottokirjailijansa ja ohjaajansa Anita Pihlaisen näytelmän Rakastetaan, rakastetaan vaan. Näytelmä onkin voimakkaasti ohjaajan työtä. Anita kokeilee rohkeasti kerroksellisuutta, näyttämön laajentumista katsomoon ja eteiseenkin, musiikin runsasta käyttöä tunteita tulkitsemaan ja saakin näyttelijöidensä parhaat puolet esiin.
Kyynämöisten edellisen Oskari-näytelmän loppupalaverissa joku ehdotti seuraavaksi näytelmäksi sukupolvien ketjun dramatiikkaa, mikä sijoittuisi jouluun. Niinpä näyttämölle on taiottu lumihankea ja tonttulakkeja on tarvittu lukuisia.
– Näytelmä oli roolijakoa myöten valmis jo jouluna ja kevätkausi sitä hiottiin. Tarkoituksena oli saada aikaan edellisistä poikkeava, eri tasoilla liikkuva esitys ja saada esiin ihmissuhteiden ja tarkka ja lämmin tunnelma ja tapahtumien yhtäaikaisuus näyttämön eri osissa, kertoi ohjaaja. Tässä näyttelijät onnistuvatkin ohjaajan tarkoituksen täyttämään.
Anitan draamakomedia kuvaa yhden päivän tapahtumia syrjäisessä pikkukylässä Kostisen sukutilalla. Vanhat perinteet, periaatteet, asenteet ja asetelmat ovat lujasti kiinni kattohirsissä, mutta nykyaika tuo väistämättä muutosten tuulia. Niinpä näytelmä huipentuu lopuksi täydeksi farssiksi, ja talon nuorelle isännälle jää tanssikaveriksi vain vastakoristeltu joulukuusi.
Maaseudun ongelmat tuodaan näytelmässä esiin selkeinä ja huumorin värittäminä. On vanhan avioparin erilleen kasvamista, miniän ja anopin tikkuista suhdetta, tuotantosuunnan muutosten vaikeutta ja kotihoidon ja vanhainkodin yksinäisyyttä, joihin kaikkiin ei kirjailijakaan tarjoa ratkaisua.
Riemastuttavaa esityksessä on nähdä loistavia yksilösuorituksia, mutta myös kohtaus, jossa näyttämöllä on 13 henkilöä yhtaikaa, onnistuu ilman puuroutumista. Hanna-Mari Mäkelä ja Terttu Stenman näyttelevät aivan erilaisten nuorten naisten rooleja, Reijo Länkinen ja Ismo Kuorttinen oikukastakin isäntäväkeä. Kirsti Kokkila ja Irja Seppänen suorastaan nauttivat kylän tietotoimiston rooleistaan ja Ritva Mäkelä piikittelee luontevasti miniäkokelastaan. Huikean suorituksen tekee Marko Kyppö vanhaisäntänä, roolisanoinaan yksi ja sama lause ja kuorsaus. Huutokauppakeisarin Markku Saukko osoittaa, ettei hän ole pelkkä julkkis, vaan vetää roolinsa kelpo näyttelijän sanoin, eivätkä jälkeen jää missään tapauksessa Päivi Pietiläinen, Ari Kaipainen, eikä Rauno Heimonen.
Musiikkia esitykseen toivat kitaralla ja bassolla äänekoskelaiset Rauno ja Essi Heimonen. Valomestarina valoja välkytteli Aaku Mansikkaviita ja mainokset ja käsiohjelmat suunnitteli ja lavasteet maalasi Eero Rossi.
Seuraavat näytelmäesitykset su 28.5. klo 13 ja 18 /to 1.6. klo 18 / ma 5.6. klo 18.
Tellervo Lehtoranta