Niin ovat kuin Disneyn piirretyistä nuo pilkulliset pienet. Tasajalkahyppyjä ja ympäristön tarkkailua. Yhtäkkinen käännös ja lauma on hetkessä metsän suojissa taas. Ihminen ja kameran klikkailu olivat näille villieläimille liikaa.Kintauden Räihän tilalla kasvatetaan kuusipeuroja. Se ei ole Suomessa aivan tavallista, lajin tarhausta on vasta muutamilla tiloilla, lähinnä länsirannikolla. Ruotsissa sen sijaan on jo lähes 350 kuusipeuratarhausta harrastavaa tilaa. Määrä on meilläkin kiinnostuksen ja pioneerien saamien hyvien kokemuksien mukana kasvussa.
Kuusipeurat ovat tilan isäntä Kari Räihän rakas harrastus. Kauniit eläimet ovat saaneet 11 hehtaarin aidatun laidunalueen käyttöönsä. Kuusipeurat ovat Räihälle tuotantoeläimiä, tarha ole mikään yleisölle avoin eläintarha.
Järeät, sähköistetyt ja lukitut aitaportit aukeavat vain omistajan läsnäollessa ja hänen avaimillaan, eikä sitäkään turhan usein. – Niillä pitää olla riittävän suuri laidun, ei ole hyötyä, jos ne kesyyntyvät. Traktorilla vien talvella lisää ruokaa, heinää ja viljaa, joskus perunoita tai omenoita. Traktoria ne eivät juuri pelkää, mutta kävelevää ihmistä arastelevat, mikä onkin ihan hyvä asia.
Tarha on Räihän tilan vanha pukkihaka, jossa on peltoa ja metsää, aluetta halkoo pieni joki. Alue on ollut jo 1700-luvulla vuohien hakana, joten perinteitä riittää – ja myös pitkään laidunnetun alueen erikoisia laidunkasveja on sieltä tavattu. Kuusipeura pärjää muita hirvieläimiä niukemmalla ja vaatimattomammalla ravinnolla.
– Aitauksen teon jälkeen nämä ovat aika huolettomia hoitaa, talvella lisäruokintaa, kesällä pärjäävät omillaan, kertoo Kari Räihä aurinkoisena pakkaspäivänä tilallaan, jossa jo 16. sukupolvi hoitaa karjaa, peltoja ja metsää.
Räihä hankki viime tammi-helmikuussa kaksikymmentä kuusipeuraa Länsi-Suomesta. Kaikki naaraat vasoivat myöhempään kesällä yhden vasan, joten kasvatus alkoi todella hyvin. Ilveksen on onnistunut saada saaliikseen jo yhden peuran. Korkealla sähköaidalla ja kameravalvonnalla koetetaan pitää nämä ei-toivotut vieraat poissa tarhasta. Muuten eläinten kanssa ei ole ollut mitään vastoinkäymisiä.
– Tautivapaita, helppohoitoisia ovat. Peurat eivät ole lihantuotantoon tarkoitettuja. Arvokkaimpia ne ovat, kun kasvatetaan lukumäärää ja myydään elävinä eteenpäin muille tarhaajille, juttelee Kari Räihä.
Kuusipeurasta on joskus käytetty rinnakkaisnimeä kuusihirvi. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 lajille nimeksi täpläkaurista, mutta ehdotus ei ottanut kipinää. Esimerkiksi Suomen Metsästäjäliitto suosittelee käyttämään edelleen metsästyslaissakin olevaa nimeä kuusipeura.
Urokset eli pukit kasvattavat komeat sarvet, jotka muistuttavat metsäpeuran vastaavia, joskin kuusipeuran sarvet ovat isommat ja vanhemmiten lapiomalliset. Kesällä eläimen punertavanruskean turkin täplät korostuvat, samalla kun naaraiden vatsat pullistuvat tulevista vasoista.
Lea Lerkkanen