Metsästysseura Kuukan Erämiehet ehti ensimmäisenä tänä syksynä järjestämään hirvipeijaiset. Ajankohta oli niin varhainen, että ruokakin valmistettiin viime kauden vasasta.
Syy varaslähtöön oli päivämäärä 14.9.1962, jolloin tämä Uuraisten vanhin seura perustettiin. Juhlapeijaisia vietettiin melkein tasan 60 vuotta myöhemmin 17.9.2022 Teivaalan tuvalla.
Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Esko Hänninen puheenjohtajana, Ville Vanhala varapuheenjohtajana, Pentti Takala sihteeri-rahastonhoitajana sekä muina jäseninä Erkki Survo, Matti Järvinen ja Veikko Minkkinen.
60 vuotta myöhemmin paikalla oli monta toisen erämiessukupolven edustajaa, kuten puheenjohtaja Timo Kässi, sihteeri Markus Malmikallio ja metsästyksenjohtaja Anssi Paa-nala. Kaikkiaan seuraan kuluu 14 jäsentä.
Metsästys on tietysti ikiaikainen harrastus – ja ennen kuin siitä tuli harrastus, se oli tapa pysyä hengissä. Suomen ensimmäiset metsästysseurat perustettiin 1860-luvulla, joten sata vuotta ehti kulua, ennen kuin Uuraisilla ryhdyttiin järjestäytymään.
Seuran ensimmäiset viralliset saaliit on 60-luvulla kirjattu toimintakertomukseen: Seurallamme oli 2 hirven kaatolupa ja molemmat lupahirvet tuntea seuran tarkkojen kiväärimiesten luodit kehossaan. Naarashirven kaatoi Juuso Paanala Kangashäkin tienvarteen Minkkilän maalle ja uros-
hirven Veikko Minkkinen samoin Minkkilän maalle.
Myös ensimmäisistä peijaisista on faktatietoa.
Marraskuun 20 päivänä vietettiin Minkkilässä hirvipeijaisia joihin oli kutsuttu kaikki seuralle maansa vuokranneet perheineen. Saapuvilla oli 65 henkilöä. Seuran puheenjohtaja Esko Hänninen selvitteli avauspuheessaan järjestäytyneen metsästyksen riistanhoidon merkitystä nykyisessä yhteiskunnassa. Ilta kului sanallisen seurustelun ja erityisesti emäntien herkullisten antimien seurassa merkeissä.
Seura toimii tänä päivänä samalla alueella kuin perustamisen aikoihin. Rekisterinumero 1 eli Kuukkajärven kylän Paanala on metsästysalueen suurin kantatila. Kustaa Vaasa aloitti seudun asuttamisen ja sen myötä metsästyksen 1500-luvulla. Seuran hallinnassa oleva alue on nykyään noin 3500 hehtaaria.
Tänä vuonna Kuukan Erämiehillä on viisi aikuisen ja viisi vasan kaatolupaa. Hirvijahtiin on lupa lähteä ensi lauantaina
– Hirvikanta on tällä hetkellä aika pieni ja metsästystä voisi mielestäni hiukan rajoittaa, Markus Malmikallio sanoo.
Jo seuran ensimmäisten hirvien kaadossa muistetaan pöytäkirjoissa mainita Kalevi Moision Rete-koiran merkittävä osuus.
– Metsästys ilman koiria on hakuammuntaa, varsinkin hirvenmetsästys. Vajaat 15 vuotta hirviporukkaan kuuluneena on koirat tulleet tutuksi, tai ainakin niiden haukku. Hirvikoiria ovat olleet Arin Nappi, jolle ammuttiin lähes sata hirveä, pystykorva rotunsa parhaasta päästä. Markun koiria ovat olleet ainakin ruotsinvalkoiset Janttu ja Jokeri ja norjanharmaita Jippo ja Jippu. Markuksen karhukoirat Turo ja Arttu ovat olleet oivallisia koiria. Mananmajoille siirtynyt Turo haukkui komealla bassolla lukuisia hirviä. Eikä unohdeta Maunoa, Jannen mäyräkoiraa, joka haukkui hirviä ja siitä pienempiä sorkkaeläimiä, jäniksiä ja rusakoita, Timo Kässi muistelee.
Lopuksi hän herkistyi maalailemaan metsästyksen elämyksellisyyttä.
– Jokainen hirvimetsällä käynyt tietää, että mikä on komeampaa kuultavaa ja katsottavaa, kuin syystalven muutaman asteen pakkanen, vähän lumihärmää kanervikossa, tyyni keli, syysaurinko pilkistää ison sähkölinjan takaa ja koira ottaa hirven haukuttavakseen.
Marja Piesala on hirvipeijaisten järjestämisen konkari. Uuraisten seurojen lisäksi hän on pitänyt peijaisia multialaisille.
– Olen laittanut Kuukan Erämiehillekin peijaiset yli 20 vuotta, ensin koululla, mutta jo pitkään täällä meillä Teivaalan Tuvalla. Vaikka raaka-aine on hirvi, niin ruokalaji on vaihdellut, tänään syödään palapaistia.
Marja Piesala pitää peijaisperinnettä tärkeänä.
– Se on kiitos maanomistajille ja tarkeä sosiaalinen tapahtuma, näin koronan jälkeen sen varsinkin ymmärtää. Itsekin pidän peijaisista tosi paljon, saa soittaa suutaan ihmisten kanssa ja vaihtaa kuulumisia.
Hanna Lahtinen