Kuntien tilinpäätökset vuodelta 2020 on saatu valmiiksi ja ne näyttävät hyviltä, osin jopa petollisen hyviltä.
Kuntien taloustilanne ei ollut ennen koronapandemiaa kummoisessa kunnossa. Kolme neljäsosaa Suomen kunnista teki miinusmerkkisen tilinpäätöksen vuonna 2019. Tilinpäätökset olivat huonompia kuin kertaakaan vuonna 1997 käyttöönotetun kirjanpitotavan aikana.
Maaliskuussa koronapandemia iski Suomeen ja toi tullessaan talouskatastrofin. Hallituksen päätöksillä koronasta tuli kuitenkin kuntien pelastus. Alijäämäisen tuloksen teki ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 vain 27 kuntaa.
Kuntien yhteenlaskettua 260 miljoonan euron verojen kertymävajetta valtio paikkasi kaikkiaan noin 1,9 miljardin euron ylimääräisillä tuilla. Tukea annettiin 7,3 kertaa enemmän kuin verotuloja hävisi.
Valtiolta tuskin liikenee vastaavia elvytyssummia tulevina vuosina. Nurkan takana odottanee myös iso uudistus. Tällä hetkellä näyttää vihdoinkin jopa todennäköiseltä, että vuonna 2023 yli puolet kuntien tehtävistä ja menoista siirtyvät sote-maakuntien vastuulle. Sen jälkeen kuntien on määriteltävä koko olemassaolonsa uusista lähtökohdista.
Kuntaliiton tilastojen mukaan Uurainen sai koronatukia 1070 000 euroa, mikä tekee 283 euroa jokaista asukasta kohden. Toivakka sai suhteellisesti vielä isomman potin, sillä se sai valtion 731 000 koronatuen lisäksi 330 000 euroa harkinnanvaraista tukea. Asukasta kohden tämä tekee 312 euroa.
Jos tukien aiheuttama ylikompensaatio jätetään laskuista, Uuraisten tilinpäätös olisi yhä ylijäämäinen, mutta Toivakka painuisi niukasti miinukselle.
– Vuonna 2020 Uuraisten kunnan talous saatiin tavoitteen mukaisesti vakautettua ja tasapainotettua. Kunnan osaavat työntekijät mahdollistavat hyvät palvelut ja niiden jatkuvan kehittämisen. Henkilöstökyselystä vuodelta 2020 kävi ilmi, että työntekijät ovat sisäistäneet työnsä tavoitteet ja sisällön sekä työmotivaatio on hyvällä tasolla, kunnanjohtaja Juha Valkama kertoo.
Tilikauden ylijäämäksi muodostuu tilinpäätöksessä 527 000 euroa. Vuoden 2020 muutetussa talousarviossa tilikauden ylijäämäksi arvioitiin
192 560 euroa.
– Kunta investoi arvioitua huomattavasti vähemmän, ja valtuusto siirsi Liikuntapuisto-hankkeen toteutuksen vuodelle 2021. Nettoinvestoinnit olivat 343 000 euroa. Hyvä vuosikate, toisin sanoen tulorahoitus ja maltilliset investointikulut mahdollistivat sen, että kassavarat riittivät ja kunnan nettovelkaantuminen kääntyi hienoiseen laskuun pitkästä aikaa, Valkama lisää.
– Meillä Toivakassa vuosi 2020 käynnistyi taloushaasteilla. Tasapainotuskeinojen etsiminen käynnistettiinkin heti vuoden alussa ja tasapainotusta tehtiin aina vuoden loppuun saakka. Haasteelliseksi työn teki se, että Toivakassa on säästetty laajamittaisesti ennenkin. Monista toiminnoista on säästetty jo valtaisasti ja myös henkilöstömäärä on vuosien saatossa pienentynyt. Säästökohteiden löytäminen ei ole ollut helppoa, kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen muistelee reilun vuoden takaisia aikoja.
Myös Toivakassa siirryttiin maaliskuussa laajamittaiseen etäkouluun ja etätyöhön. Poliittiset toimielimet pääsivät tekemään oikean digiloikan, vieläpä valtavan lyhyessä ajassa.
– Lisäksi kunnan johtoryhmässä aloittivat uusi rehtori maaliskuun alussa ja uusi perusturvajohtaja huhtikuussa – hekin pääsivät hyppäämään suoraan syvään päähän koronarajoitusten ulottuessa myös Keski-Suomeen ja Toivakkaan. Aika railakas aloitus, Vuopionperä-Kovanen lisää.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Toivakka on selvinnyt koronasta vähällä myös sairastumistilastojen valossa. Kunta ”pääsi” vasta vähän aikaa sitten kuntakohtaiselle listalle kuudella sairastuneella. Uuraista tauti on kurittanut paljon kovemmalla kädellä, eikä karanteeneilta tai kuolemiltakaan ole vältytty.
– Toivakan talousarvio toteutui tilikauden tuloksen osalta talousarviomuutoksista huolimatta ennakoitua paremmin. Vuoden 2020 talousarvio oli tehty 383 068 euroa alijäämäiseksi. Talousarviomuutosten jälkeen tilikauden arvioitu alijäämä oli 782 726 euroa. Lopullinen tulos on kuitenkin ylijäämäinen huimat yli 1,5 miljoonaa euroa. Parin alijäämäisen vuoden jälkeen ylijäämä otetaan riemulla vastaan, vaikka taseessa alijäämää vielä katettavaksi jääkin, toteaa Vuopionperä-Kovanen tilinpäätöksen katsaus-osiossa.
Mukavat talousluvut eivät ole ainut kunnanjohtajaa ilahduttava asia.
– Kuntastrategiassamme puhutaan modernista maalaisidyllistä. Jos korona on tuonut jotain hyvää, niin juuri näitä modernin maalaisidyllin etsijöitä. Kuntamme väkiluku kasvoi vuonna 2020 yhteensä 12 henkilöllä. Olimme harvoja kasvukuntia Keski-Suomessa. Vuosi 2020 tuntuu siltä, että siihen mahtuisi useampi vuosi. Niin paljon ehti tapahtua suuria asioita, mutta myös valtava määrä pieniä muutoksia, uudistuksia ja kehitystä.
Hanna Lahtinen