Toivakan kunnanjohtajakisassa ollaan jo loppusuoralla. Maanantaina kunnanhallitus päätti esittää 12.6. kokoontuvalle valtuustolle, että valtuusto toimittaa kunnanjohtajan vaalin ja virka täytetään 1.8.2023 alkaen tai sopimuksen mukaan toistaiseksi voimassa olevana. Virkavaali on ehdollinen, kunnes valittu esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan, päätös astuu voimaan heti, mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Vielä ennen kunnanvaltuuston äänestystä järjestetään ainakin yksi keskustelulaisuus kunnanjohtajavalinnasta. Tänä iltana valtuuston suurin puolue Keskusta kutsuu Toivakkatalolle keskustelemaan asiasta.
Toivakka kiinnostaa hakijoita, sillä hakemuksia tuli 15 kappaletta ja yksi suostumus. Tosin kaksi hakemusta oli tehty hakijaksi ilmoitetun siitä tietämättä. Henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa. Haastatteluissa pyrittiin samalla haastattelurungolla saamaan esille hakijoiden välisiä eroavaisuuksia hakuilmoituksissa esitettyihin seikkoihin nähden.
Haastattelutyöryhmä käytti hakuilmoituksen koko laajuutta hakijoiden arviointiin ja ratkaisevaksi tekijäksi muodostuivat hakijoiden henkilökohtaiset, kunnanjohtajan tehtävää tukevat ominaisuudet. Henkilökohtaisten haastattelujen perusteella kärkihakijoiksi valikoituivat Perttu Sonninen, Jukka Kaistinen ja Touko Aalto. Kaikki kolme kutsuttiin soveltuvuusarviointiin.
Konsultti Jari Stenwallin vetämä, yleisölle avoin kolmen kärkiehdokkaan haastattelutilaisuus pidettiin viime torstaina. Yleisöä paikalla tai nettiyhteyden päässä oli useita kymmeniä. Perttu Sonninen, Jukka Kaistinen ja Touko Aalto vakuuttivat kaikki kyvykkyyttään kyseiseen tehtävään, eikä suuria näkemyseroja heidän väliltään löytynyt.
Jukka Kaistinen toimii tällä hetkellä Muuramen kunnan talousjohtajana. Perttu Sonninen puolestaan on Pihtiputaan kunnansihteeri, samassa virassa toimi aikoinaan myös Toivakasta Viitasaarta johtamaan siirtynyt Helena Vuopionperä-Kovanen. Kansanedustajana ja Vihreitten puheenjohtajana tunnetuksi tullut Touko Aalto työskentelee Suomen Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajana.
Toivakan kunnanjohtajuus on valituksi tulevalle haastava, mutta mielenkiintoinen yhtälö. Kasvukunnaksi profiloituminen ja jo pitkään jatkuneiden talousvaikeuksien selättäminen on usein ääneen lausuttu tavoite. Ei helppo, eikä yhden ihmisen tehtävä, mutta ei myöskään täysin mahdoton.
Nyky-yhteiskunnassa hyvä kunnanjohtaja osaa yhdistää mielikuvajohtamisen ja tiukan asiaosaamisen, sekä toimia joukkueensa kapteenina. Moni on Toivakassa sitä mieltä, että Helena Vuopionperä-Kovanen onnistui kaikilla osa-alueilla. Tämä ei varsinaisesti vähennä seuraajan paineita.
Toivakka on saanut harkinnanvaraista valtionavustusta useina vuosina ja sen edellytyksenä olevaa talouden tervehdyttämisohjelmaa on pyritty noudattamaan mahdollisimman hyvin. Taloudessa on kuitenkin yhä soteuudistuksen jälkeenkin paljon kunnasta riippumattomia tekijöitä. Esimerkiksi Toivakan alijäämälle yksi suuri syy on Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takausvastuut ja talousvaikeudet, toisaalta valtionosuuksien ennakoiminen on vaikeaa.
Kun kuntasektori soten myötä myllerrettiin uuteen uskoon, kunnat tekivät erilaisia ratkaisuja ja myös monen kuntapuurtajan työnkuva muuttui. Toivakka valitsi painopistealueikseen viestinnän ja markkinoinnin, sekä hyvinvoinnin. Viime syksynä aloitti viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen ja tänä keväänä hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen. Kumpikin aloitti työnsä puhtaalta pöydältä, ilman edeltäjän mallia.
Johtoryhmässä rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell
-Pohjolan ja kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsän tontit ovat nyt entistäkin laajemmat ja vastuullisemmat. Jälkimmäinen toimii tällä hetkellä myös vs. kunnanjohtajana.
Viestintää, markkinointia ja positiivista Toivakka-kuvaa korostivat myös kaikki kolme ehdokasta. Asukasluku on jo kääntynyt varovaiseen kasvuun, toivakkalaisia oli huhtikuun lopussa 2390, mutta yritysalue ei ole vieläkään onnistunut houkuttamaan yrittäjiä Toivakkaan Muuramen tapaan, vaikka sijainti on lähes yhtä ihanteellinen.
Hanna Lahtinen