Kuhinaa kutomolla

Pitkä hiljaiselo näyttelyiden osalta on ohi. Puulan seutuopiston kudontapiiri Toivakassa järjestää näyttelyn. Näyttely on Teemahostellissa Jussilantie 8, Toivakka 13.5.–16.5.2022.  

Näyttely on avoinna:

Pe 13.5. klo 12–18

La 14.5. klo 12–16

Su 15.5. klo 12–18

Ma 16.5. klo 12–18

Teemahostellin avarat ja valoisat tilat täyttyivät mitä hienoimmista käsitöistä. Ryhmän naiset ovat pitkin viime syksyä ja tämän kevään aikana loihtineet kangaspuissa kodintekstiilejä.

Toivakan kudontapiiri on kokoontunut lukuvuonna 2021–2022 kahden ryhmän voimin. Aloittelijat ovat kurssin aikana perehtyneet kankaanrakentamiseen ja kangaspuilla kutomiseen aina luomisesta viimeistelyyn. Jatkavien ryhmä on kokoontunut tiistaisin ja kerrannut jo opittuja taitoja. Heille on pyritty kurssin aikana etsimään uusia haasteita. Molemmissa ryhmissä on opiskelijoiden omat tarpeet ja toiveet otettu huomioon kurssitöiden suunnittelussa.

Kudonta on hauska ja luova harrastus. Siinä yhdistyy sosiaalisuus ja kädentaito sekä vanhan perinteen jatkuvuus. Tilaa ja aikaa harrastus tarvitse, mutta toiselta se palkitsee tekijänsä tuotteilla, joilla on aina käyttöä. Kierrätys ja kotimaisuus ovat olleet kurssitöiden tekemisen periaatteina. Joukossa on myös jonkin verran ulkolaista materiaalia ja uutuuslankoja. Myös kutojien omia lankakätköjä on hyödynnetty.

Kutojien aatoksia kangaspuiden äärellä on mukava kuunnella. Joskus kuuluu vain puiden paukutusta, joskus puheen sorinaa. Itkut ja naurut kuuluvat myös kutomoelämään. Kurssi-iltojen lisäksi kutojat voivat tehdä töitään rauhassa oman aikataulunsa mukaan myös muina aikoina. Näinä hetkinä on kutomolla syntynyt ystävyyttä, joka on jatkunut myös kutomon ulkopuolelle. Ohjausta saadaan kurssi-iltoina ja viime aikoina on ollut myös etäopetusta.

Kudonta on harrastajien mielestä tuonut heille mielekästä tekemistä. Osalla se on vanhojen unohtuneiden taitojen verestämistä. Ilo on suuri, kun aivojen sopukoista on saatu kaivettua jo unohtunut taito esille. Osa harrastajista on myös niitä, joille keskittyminen käsin tekemiseen hektisen arjen keskellä on terapeuttista. On myös niitä, jotka vain yksinkertaisesti tarvitsevat vaikkapa maton. Opintopiiri tarjoaa heille edullisen ja helpon tavan toteuttaa tämä toive. Opettajan näkökulmasta ei voi sanoa, että olisi tyypillistä kutojaihmistyyppiä. Vuosien varrella harrastajien kirjo on melkoinen. Vaikka kudontapiirin ihmiset ovat niin erilaisia, jokin kangaspuiden luona häärivissä on samaa. Sitä en osaa pukea sanoiksi. Se on tunne, että on osa jotain pitkää luovaa ketjua, joka jatkaa ja ylläpitää käsityökulttuuria.

Jatkukoon kuhina kutomolla!

Jaana Kauppinen, kudontapiirin opettaja