Uuraisilla on nyt uunituore Suomen mestari. Jani Ojanperä voitti sunnuntaina SM-Lohipilkin Kuopion Valkeisella. Yleisöä ja kanssakilpailijoita alkoi kerääntyä ympärille, kun mies taiteili liki 2,5-kiloista kirjolohta kuuden tuuman avannosta ylös. Ojanperä oli ensikertalaisena SM-kisoissa ja otti saman tien kirkkaimman mitalin noin 270 osallistujan joukossa.
– Se tässä onkin se koukuttava juttu, että on pienet vehkeet ja iso kala, miten se saadaan vai saadaanko ollenkaan avannosta jäälle asti. Eräätkin siimat olen saanut poikki menemään kun on tullut kiirehdittyä liikaa, kertoilee edelleen uskomatonta menestystään makusteleva Jani kotona keittiön pöydän ääressä.
Vaimo-Marianne ja pieni puhetta tapaileva tytär kannustavat iskää harrastamaan. Kisamatkoille kyllä kotoa pääsee ja onpa Mariannekin välillä onkireissuilla osallistumassa. Nyt yksi kisakaloista on vuokassa uuniin menossa ja se isoin kuopiolainen lohi odottaa pakastimessa perattuna hieman isompaa syömäporukkaa.
SM-kisassa käytetyt välineet ovat reilusti kaikkien nähtävillä, niistä saa ottaa vaikka kuvan lehteenkin.
Mitä, eikös kalamies piilota visusti saaliinsa kameroilta ja pyyntivehkeet kanssakalastajilta?
– En tosiaankaan halua pantata mitään tietoa tai vinkkiä, totta kai näistä voi olla toisellekin hyötyä ja itsekin olen aikanaan tietoa muilta saanut, Ojanperä naurahtaa.
Kisapäivä oli jännittävä alusta loppuun asti. Kymmeneltä alkanut taisto tarkoitti hiljaista ensimmäistä tuntia Jani Ojanperälle, mutta sitten yhdentoista ja kahdentoista välillä alkoi tapahtua tosissaan.
– Kaksi ensimmäistä kalaani sain peräkkäin, alle viiden minuutin sisään, kolmaskin sitten kohta perään. Suurin kirjolohi oli minulla 2407 grammaa, sitä piti kyllä kesyttää avannolle aika pitkään.
– Tajusin silloin jotenkin hämärästi, että väkeä kertyy ympärille, mutta keskityin niin sen kalan ylös saamiseen, että ei se edes häirinnyt mitenkään kun toiset tuijottivat.
Puolenpäivän aikaan vavan filmikärki hiljeni tykkänään. – Ei sitten mitään enää, mutta mukavat kolme kalaa kisapussissa oli. Kisajäällä kiertelevät tuomarit antoivat ymmärtää, ettei yhtä painavaa saalispussia muilla mitä todennäköisimmin ainakaan vielä ole. En oikein vielä silloin käsittänyt, että voin olla kohta lohipilkin suomenmestari, mutta sitten kun nimi ilmoitettiin palkintojenjaossa, olihan se uskottava todeksi, Jani kertaa.
Eikä se voitto ollut edes muutamista grammoista kiinni. Janin kokonaistulos oli 6,026 kiloa, seuraavaksi pilkkinyt Antti Hollander (HPM) sai 5,299 kilon saaliin, kolmas eli Iisalmen Pilkkijöiden Jouni Hyvönen nyppi kaloja 4,772 kiloa.
JANI OJANPERÄ EDUSTI kilpailuissa Alavuden Seudun Urheilukalastajia, johon on synnyinseudullaan aikoinaan liittynyt. Koti on kuitenkin jo aikoja ollut Uuraisten ja Petäjäveden rajamailla Kotaperällä.
Mies on kyllä mukana keskisuomalaisissakin lohipiireissä, muun muassa Petäjäveden Lohestajissa, mutta jos SM-kisoissa aikoo mitalin ottaa, on kuuluttava sellaiseen seuraan, mikä kuuluu puolestaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön. Voitto on tietysti voitto aina, mutta SM-mitalit jaetaan vain ”virallisten” seurojen edustajille.
Tuore suomenmestari kertoo auliisti, miten ja millä voitto tuli.
– Enemmän tässä täytyy olla taitoa kuin tuuria, jokaiselta ei kala tule ylös asti vaikka nappaisikin, tekniikkaa pitää harjoitella. Ja tietysti täytyy luottaa siihen houkuttimeen mikä on omassa ongessa pinnan alla töissään.
– Minä luotin tällä kertaa MA-morriin eli Markku Aution valkoiseen pieneen pullukkaan. Liitsilläkin vähän koetin mutta se ei tuntunut kiinnostavan.
Siima kirjolohen pilkinnässä näyttää huiman ohuelta, mutta niin vain nämäkin voittokalat nousivat herkällä 0,18 millin siimalla. Eikä katkennut, vaikka kirjolohet tunnetusti ovatkin varsinaisia tempojia siiman päässä.
Vavan viimeinen osa ennen siiman menoa avantoon on niin sanottu filmikärki, todella herkästi värähtävä, melkeinpä kalan ohiuinninkin ilmaiseva varuste. Ihan muovikärkisellä jäykällä huoltoasemaongella ei kirrejä kannata ehkä lähteä narrailemaan, sillä kalan maistelut, syönnit ja tartutukset on tarkoitus seurata jään päältä koko ajan.
– On siellä kisoissa sellaisiakin, jotka laittavat ootto-ongen reikään ja nauttivat sitten eväistään repun päällä istuen ja toisten kanssa seurustellen, toteaa Jani.
– Minä kyllä keskityn ihan vaan siihen asiaan, minkä takia sinne kisoihin on menty eli kalastukseen.
Ojanperä toi tuliaisina Kuopiosta kotiin paitsi mainetta ja kunniaa sekä SM-kultamitalin, myös kolme mukavankokoista lohikalaa ja yli 300 euron edestä lahjakortteja tai rahaa.
– Ei ollut huono reissu. Nyt kun vaan vielä itsekin ymmärtäisi mitä sitä tuli tehtyä. Ja pitää alkaa suunnitella uusia kisareissuja. Pieksämäellä olisi ensi viikonloppuna kisat, pitääköhän lähteä pitämään kisakuntoa yllä, mestari pohtii.
Lea Lerkkanen