Kloorausharjoituksella varmuutta toimintaan kriisitilanteessa

Viime tiistaina Uuraisilla harjoiteltiin asiaa, jota mikään kunta ei toivo omalle kohdalleen, mutta jollainen kaikesta varautumisesta huolimatta silloin tällöin jonkun kohdalle napsahtaa – nimittäin vesikriisi.
Mukana oli henkilökuntaa Uuraisten, Multian ja Petäjäveden vesihuoltolaitoksilta, paikallisista vesiosuuskunnista ja Alva Oy:stä sekä Jyväskylän seudun ympäristöterveydestä.
– Ajatus yhteisestä harjoituksesta ja kokemusten vaihtamisesta syntyi vesilaitoksemme ja vesiosuuskuntien yhteisessä vesityöryhmässä, kertoo Uuraisten kunnan ympäristösihteeri ja vesihuoltoasiantuntija Marianne Ojanperä.
Se missä vaiheessa vesiverkoston ongelmaa aletaan kutsua kriisiksi, vaihtelee, eikä kosketa samalla tavalla kaikkia. Jollekin selviäminen ilman verkostovettä onnistuu helposti, toisille se tuo tullessaan suuria hankaluuksia tai voi vaarantaa jopa terveyden.


Harjoituksen pääpaino oli tekniikan, erityisesti kloorauksen harjoittelussa. Kaikki paikallaolijat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että niin tärkeää kuin puhtaan veden kulku putkessa onkin, yhtä tärkeää on tiedonkulku vesilaitokselta tai osuuskunnalta veden käyttäjille.
– Esimerkiksi keittokehotus kannattaa antaa hyvin matalalla kynnyksellä, vaikka on vasta epäily veden laadun vaarantumisesta. Muita alkuvaiheen toimenpiteitä ovat yhteydenotto ympäristöterveysviranomaiseen, näytteidenotot, varavedenjakelun järjestäminen ja klooraus, Vesilaitoksella on velvollisuus toimia aina, päivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta, ympäristöterveystarkastaja Pirjo Lonka-Huotari painotti.
Tiedotus kaikissa vaiheissa näyttelee erittäin suurta osaa. Väyliä nykyään on onneksi monia, niistä tavoittavimpia esimerkiksi somekanavat, nettisivut, mediatiedotteet, tekstiviestit, perinteinen ovelta ovelle laputus ja kriittisimmissä tapauksissa hätätiedote Pelastuslaitoksen kautta. Tiedotteille on hyvä olla olemassa selkeä ja helposti käyttöönotettava pohja, jossa olennaiset asiat kerrotaan selkokielisesti.
Tiedottamista jatketaan niin kauan, kun sille on pienikin tarve.

Klooraus on tyypillisin saastuneen verkoston desifiointitapa. Sen tehokkuus riippuu monista asioista kuten annostuksesta, kontaktiajasta, veden Ph:sta ja lämpötilasta. Kemikaalin käyttö vaatii erityistä huolellisuutta ja osaamista. Harjoituksessa tutustuttiin kloorin annosteluun ja syöttämiseen. THL:n kloorilaskuri on hyväksi avuksi. Mittauksia tehdään koko prosessin ajan.
– Kloorin mahdollisimman nopeaan leviämiseen kaikkialle verkostoon tarvitaan myös yhteistyötä vedenkäyttäjien kanssa, sillä vettä pitää juoksuttaa tarpeeksi, vaikka sitä ei talousvetenä voikaan käyttää, Marianne Ojanperä kertoi.
Uuraisilla on ollut pieniä ongelmia vedenjakelussa, mutta kriiseistä ei voi puhua. Sen sijaan naapurikunnat Äänekoski ja Petäjävesi ovat tässä asiassa kokemusasiantuntijoita.
Petäjävedellä vesikriisi iski vuonna 2019. Ensin oli useamman vuoden kuivuus ja sitten tulivat rankkasateet, jotka saivat kunnan käyttövedet sekoittumaan pilalle.
– Siitä selvittiin, se on pääasia. Kuntalaiset tottelivat onneksi hyvin kehotuksia ja kulutus saatiin puolitettua. Pienen kunnan yhteisöllisyys toimi hyvällä tavalla, kertoo Sami Talmila Petäjäveden vesilaitokselta.
Jokaista vesikriisiä Suomessa tarkastellaan jälkikäteen myös opiksi ottamisen kannalta.
Käytännön kloorausharjoitus tiistaina tehtiin LVI-asentaja Risto Palosen rakentamalla ”vesilaitoksella”, joka oli noin neljän metrin vesiputki sulkuineen kunnan varaston pihalla. Vaikka mittasuhteet oikeassa verkossa ovat aivan toiset, klooripitoisuuden laskeminen, klooraus ja tulosten mittaaminen pienoismallilla havainnollisti asiaa hyvin ja antoi osallistujille varmuutta toimia myös ei-toivottavan tosipaikan tullen.


Kloorausmittaria esitteli Harri Pekkala Alvan vesihuollosta. Jyväskylän suurissa verkostoissa desifiointikloorausta tehdään jatkuvasti, pienillä kunnilla klooraus keskittyy ongelmatilanteisiin.
– Uuraisten vesilaitoksella on noin 35 kilometrin talousvesiverkosto, mutta valtaosa uuraislaisten vesihuollosta on vesiosuuskuntien vastuulla. Yhteistyö kunnan ja vesiosuuskuntien välillä on tiivistä, kertoi tekninen johtaja Janne Koskenkorva.

Hanna Lahtinen