Keskisen talo seisoo ryhdikkäänä keskellä Uuraista, on seisonut jo sata vuotta. Nurkalla talonikäisestä pionipenkistä uudet kukat ponnistavat kasvuun, mutta lehmät eivät Keskisen navetassa enää aikoihin ole ammuneet, eikä peltoja viljellä, vaan nyt Keskisen pellolle nousee Uuraisten uusi S-market.
Suuri osa Uuraisten tärkeistä toiminnoista on jo pitkään sijainnut Keskisen entisillä mailla. Esimerkiksi Koulukeskus, Kuukankoti, terveysasema, kirjasto ja seurakuntakoti.
Talon katolla on viiri, jossa on vuosiluku 1640, mikä tarkoittaa, että sama suku on asuttanut tilaa jo 383 vuotta, mikä on Suomen historiassa huiman pitkä aika. Sisällä salin seinällä on taulu, johon on kirjattu kaikki sukupolvet 1600-luvulta vuoteen 1955, jolloin Keskisen mailla järjestettiin iso maatalousnäyttely ja jolloin taulu ja viiri juhlallisesti luovutettiin.
Kun talo rakennettiin, se edusti myöhäisjugendia, sittemmin taloa on remontoitu ja se on elänyt ajassa. Energiakriisin aikaan laskettiin huonekorkeutta ja jossain vaiheessa seiniin lyötiin lastulevyä ja lattiaan muovimattoa, sitten ne otettiin pois. Toinen sisäänkäynti poistettiin ja jäljelle jäi etupuolelle vain salin porstua. Ulkovärikin on muuttunut useaan otteeseen. Yleisolemuksensa Keskinen on säilyttänyt vuosikymmenten läpi.
Alun perin tilan päärakennus sijaitsi kutakuinkin nykyisen koulukeskuksen liikuntasalin paikalla, mutta vuonna 1923 isäntäväki katsoi, että nykyinen paikka oli talolle parempi.
Keskisen ensimmäiset sukupolvet olivat sukunimeltään Paanasia ja myös taloa kutsuttiin Paanalaksi. Nykyinen Paanalan talo taas oli Teimu, isäntä Nikodemuksen mukaan.
Keskinen-sukunimen otti August Matinpoika Palonen 1800-luvun lopulla, hänen isänsä Matti Salomoninpoika oli tullut kotivävyksi Keskiseen. Augustin tytär Elli meni naimisiin Outiskosken Viljo Silvastin kanssa ja heidän tyttärensä ja tyttärentyttärensä Kaarina ja Heini Moisio istuvat nyt salin pöydän ääressä kertomassa talon historiaa ja nauttimassa Heinin leipomia pecorino-keksejä ja juustosarvia.
Heini Moisio jäi jonkin aikaa sitten eläkkeelle Lahden viestintäjohtajan työstä ja hänen miehensä, historioitsija Esa Hassinen oli eläköitynyt jo aiemmin. Tytär Heta toimii kansainvälisissä tehtävissä ja asuu ulkomailla, joten Uurainen sopii asuinpaikaksi oikein hyvin, eikä Keskisen talon tarvitse olla tyhjillään.
– Tämän talon rakennuttivat äidin vanhemmat Viljo ja Elli Silvasti, heidän kanssaan taloon muuttivat Ellin vanhemmat August ja Silja Keskinen. Lapsia perheeseen syntyi 30-40-luvulla Vesa, Sisko, Kaarina, Soili ja Anna-Liisa, Heini kertoo.
Vesan kohtalo oli menehtyä jo nuorena keuhkokuumeeseen, muistona hänestä on valokuvataulu, jossa pieni poika hiihtää.
– Seuraava sukupolvi olikin sitten Kaarinan ja Kalevi Moision perhe. Minä ja nuoremmat sisarukseni Arto, Jari ja Silja, Heini Moisio kertoo. Viimeiset 30 vuotta talossa asui Jari Moisio kuolemaansa saakka.
– Ja nyt me asutaan toistaiseksi, lisää Esa Hassinen.
Keskisen talo on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Viljo Silvasti hankki moottoripyörän aivan ensimmäisten joukossa Uuraisilla ja uuteen taloon kannettiin jo 20-luvulla radio ja vedettiin puhelinlinjat. Leikkuupuimurit ja muut maatalouskoneetkin hankittiin usein Keskiseen ensimmäisenä. Vahvasti talo liittyy myös Uuraisten Suojeluskunnan perustamiseen.
Keskinen on myös ollut vahvojen naisten talo.
– Äitini halusi näyttelijäksi, mutta lähtikin talouskouluun Tampereelle. Nuorisoseuran näytelmissä hän sai kuitenkin toteuttaa itseään. Minulla oli oikein hyvä lapsuus, kaiken sain, paitsi pianon. Sodan aikaan tuli sukulaisia pommituksia pakoon ja vähän isompana ryhdyin pikkulotaksi, Kaarina Moisio kertoo.
Yhteiskoulun hän kävi Saarijärvellä ja sen jälkeen talouskoulun ja emäntäkoulun. Harjoittelupaikasta löytyi aviomies Kalevi, joka osti sitten sen pianon. Nykyään Kaarina kirjoittaa paljon vanhoja asioita muistiin, muistokirjoituksia ja loruja ystävien merkkipäivinä.
Satavuotiaan Keskisen ympäristö elää taas marketrakentamisen myötä muutoksen aikaa ja uuden Keskisenraitinkin rakentaminen alkaa pian Asukkaat eivät muutoksesta pahastu.
– Tämä talo on sellaisella paikalla, että kylä rakentuu tämän ympärille ja on vain hyvä, että kyläkuva kohentuu, Heini Moisio sanoo.
Hanna Lahtinen