Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Kansallispuistoissa on merkittyjä reittejä, luontopolkuja ja tulentekopaikkoja. Kansallispuistoissa voi myös yöpyä, sillä niissä on telttailualueita tai yöpymiseen tarkoitettuja rakennuksia.
Suomessa on 41 kansallispuistoa ja uuraislaiselta Tiina Salmiselta puuttuu enää kaksi, joissa hän ei ole vieraillut. Ensi vuoden aikana hän aikoo käydä niissäkin.
– Otin jossain vaiheessa tavoitteeksi, että käyn jokaisessa kansallispuistossa ennen kuin täytän 50, mutta ihan en taida ehtiä, sillä Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon on kuljetuksia vain muutaman kerran kesässä ja synttärit ovat jo helmikuussa, hän kertoo. Toinen puuttuva puisto on Suomen pohjoisin, Lemmenjoen kansallispuisto.
– Ajatus bongauksesta ja koko sarjan keräämisestä syntyi pikkuhiljaa, kun huomasin, että olen käynyt jo aika monessa kansallispuistossa. Kun lapset olivat pieniä, retkeilimme yhdessä esimerkiksi Kuusamossa ja Ylläksellä. Viime aikoina olen usein lähtenyt matkaan ihan yksin, kertoo kolmen teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja Tiina, joka työskentelee terveydenhoitoalalla ja on usein myös vuorotöissä.
Tämä kuva on noin 10 vuoden takaa Ylläkseltä kun nuorimmainen Vilho kulki vielä kantorepussa mukana.
Yksin matkustaminen sopii hänelle hyvin. Yleensä kohteissa tapaa halutessaan samanhenkistä seuraa.
– Viimeksi kävin Perämeren kansallispuistossa. Sinne piti tehdä vähän ennakkovalmisteluja ja varata venetaksi. Facebookin Kansallispuistot tutuiksi -ryhmässä järjesteltiin kimppakyytejä ja tasattiin venetaksikuluja. Melkein kaikki mukana olijat olivat jonkin sortin kansallispuistobongareita ja yksi pariskunta saikin siellä sarjan täyteen. Oma matkani meinasi katketa Pihtiputaalle, kun auto hajosi, mutta pääsin bussilla eteenpäin ja perille. Perämeren kansallispuisto oli upea elämys ja siitä tuli heti yksi suosikeistani, hän kertoo.
Yksi parhaista on myös Leivonmäki ympärivuotisen monipuolisuutensa vuoksi ja sitä hän suosittelee myös harrastusta aloittelevalla. Lapin tykkylumipuut vetävät myös yhä uudelleen puoleensa, talvella Tiina liikkuu suksilla tai lumikengillä.
– Rauhassa luonnossa omien ajatustensa kanssa kulkeminen on vain jotenkin niin rauhoittavaa ja parasta lääkettä stressiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin, Tiina Salminen sanoo.
Kansallispuistobongaus ja luontomatkailu yleensäkin ovat lisääntyneet viime vuosina ja luonnollisesti korona-aika vain lisäsi virusturvallista vaellusmatkailua. Koska Tiina kulkee usein yksin, hän joutuisi kantamaan melko isoa varustemäärää, jos aikoisi yöpyä reitin varrella. Siksi hän varaa yöpaikan lähistöltä ja tutustuu seutuihin muutenkin. Joskus yösijaksi on kelvannut oma autokin.
– Etukäteen katson yleensä eri reittivaihtoehdot ja tutustun puiston karttoihin. Lähtö kotoa saattaa tapahtua usein varsin yllättäenkin. Esimerkiksi pari vuotta sitten olin yksin kotona juhannuksena, mikä on harvinaista, sillä usein olen juhlapäivinä töissä. Lapsetkaan eivät olleet tuolloin kotona ja mietin, että mitäs minä täällä yksin teen. Katsoin sitten, että minne puistoon ehtisin ja valitsin Helvetinjärven Ruovedellä. Lähdin iltaa vasten ajelemaan ja ehdin keskiyöksi perille, hän kertoo.
Kansallispuistot – Bongarin opas” on hyvä tietopaketti kansallispuistoista kiinnostuneille.
Vaikka kansallispuistot on pian kaikki bongattu, ei Tiina Salminen usko tyhjiötä luontomatkailuun syntyvän. Puistoissa voi käydä aina uudelleen ja myös muita luontokohteita Suomesta onneksi löytyy joka kunnasta.
– Viime viikolla kävin Joensuonkankaan luontopolulla Multialla. Se oli sellaista metsää, että melkein odotin karhun tulevan vastaan. Bongausajatuksella voi ottaa myös käytäväksi esimerkiksi Suomen ääripisteet, hän kertoo.