Toivakkaan syntyi 83 vuotta sitten poika, joka jo kaksi vuotta täytettyään innostui suuresti piirtämisestä. Pojan varttuessa mieheksi kynistä ja pensseleistä tulivat hänen tärkeimmät työvälineensä, joiden tehtävänä oli maineen siveltäminen niin Suomessa kuin sen ulkopuolellakin. Graafikkona ja kuvittajana tunnetun Matti Louhen nimestä ja hänen tyylistään tuli suosittu monien kirjailijoiden, artistien ja kustannusyhtiöiden keskuudessa.
1950-luvulla Matti Louhi suoritti opintojaan Jyväskylän Yhteislyseossa ja Englannin Birminghamissa College of Arts and Craft:ssa.
Vuonna 1962 mies valmistui ja palasi Vaajakoskelle Pandan tehtaalle, jossa hänet oli työllistetty jo ennen kouluihin menoa makeisrasiakansien piirtäjänä. – Englannissa värimaailmani oli muuttunut harmonisemmaksi. Käytin ennen paljon räikeitä värejä, kuten sinistä ja punaista, jotka edustivat silloisen mainonnan sävyjä ja olivat sopineet makeisrasioihin. Tässä vaiheessa aloitinkin kirjojen kansien piirtämisen WSOY:lle ja Gummerukselle, joiden kustannustoimittajat olivat minulle jo entuudestaan tuttuja.
Yhden viikon sisällä Louhea pyydettiin kahteen unelmatyöpaikkaan: kustantamo Söderströmin ateljeepäälliköksi Helsinkiin ja uuden hotelliketjun, Rantaloma Oy:n, imagon luojaksi. – Minulla oli perhe Jyväskylässä, joten päätin jäädä sinne, vaikka jatkoinkin yhä töiden tekoa kirjakustantamoille. Rantaloma-pestistä tulikin 18 vuotta pitkä ja hyvin menestyksellinen. Louhen ideasta yrityksen nimi vaihdettiin Rantasipiksi ja hän raapusti markkinoinnissa käytetyt lintuhahmot, kuten yrityksen logon. Rantasipi-ketjulle tuli myös oma lehti ja Louhesta sen päätoimittaja.
Uransa aikana mies nähtiin myös Pikku Kakkosessa piirtämässä kuvituskuvia satuihin, joita Pentti Laurio luki. Kaikki ohjelmassa esitetyt 13 tarinaa saivat alkunsa Louhen neuroneissa.
– Joskus kirjoittamisessa tuli kiire, sillä Yleisradio saattoi tulla vain parin päivän varoitusajalla kuvaamaan pätkää Jyväskylään.
Lopulta Louhen työnteko Ylelle loppui, kun poliittisten olojen takia häntä kiellettiin tekemästä viihdettä. – Silloin 70-luvulla taistolaisuus oli kovassa huudossa ja minun olisi pitänyt Vietnamin sodasta kirjoittaa tarinoita. Sanoin, ettei se käy, sillä minä teen viihdettä lapsille.
Taiteilija on kuvittanut kannet noin 850 kirjaan, joihin lukeutuu muun muassa J. R. R. Tolkienin teosten suomennokset, lähes kaikki Kalle Päätalon luomukset ja 3 etsivää -sarja. Kun Taru sormusten herrasta -kirjojen suomennokset olivat ilmestymässä, Louhelle annettiin vain viikko aikaa tehdä niihin kannet. Käsikirjoitukset olivat englanniksi ja niissä oli luettavaa lähes 2000 sivua. – Ehdin selaamaan jokaisesta tarinasta vain noin sata sivua ja loput päättelin itse. Tärkeintä oli kansien antama tunnelma ja henki, niiden ei ollut tarkoitus esittää mitään kohtausta.
Hän kertoo, että erityisesti ulkomailla asia on ymmärretty samalla tavalla ja sieltä on tullut paljon kiitosta.
– En rakenna mitään tyyliä, luen käsikirjoituksen ja saan siitä idean kanteen. Mietin ensin millä tekniikalla sitä kannattaisi lähteä työstämään, Louhi avaa suunnittelua.
Tosin Päätalon teokset ovat poikkeustapauksia. Päätalon omasta toivomuksesta kuvittaja kehitti niihin erityisen naturalistisen maalaustavan, jota hän ei sellaisenaan muissa kirjoissa käytä.
LOUHI ON KIRJOITTANUT JA KUVITTANUT useamman oman lastenkirjan 1970-luvulla. Eniten tunnustusta on saanut Torvi, joka ei lakannut soimasta -teos, josta hän voitti kansainvälisen Hans Christian Andersen -palkinnon ja pääsi arvostetun järjestön, IBBY:n, kunnialistalle.
Edelleen Matti Louhi työstää tilauksesta kirjojen kansia, mutta eläkkeellä olevana hän luo mieluiten ”muuta vapaata taidetta”. – Katson välillä elokuvia, joissa on paljon tanssia. Pysäytän kuvan sopivaan kohtaan ja alan piirtämään asentoja, taitelija kertoo ja avaa luonnoskirjansa.
Sen sivut ovat täynnä sulavaliikkeisiä, anatomisesti tarkkoja hahmoja, joista yhdenkään piirtämiseen ei ole uhrattu montaa minuuttia. Ovathan ne ”vain hassuttelua”.
Eetu Salmi