Jorma Kauton 29-vuotinen työ Toivakan palokunnan johdossa on tullut päätökseen. Mies jää ansaitulle eläkkeelle ja hän on viimeisen työpäivänsä jo puurtanut. Eläkepäivät alkavat lomien jälkeen heinäkuussa. Paljon on mahtunut tapahtumia ja pelastustoimen kehittymistä näiden työvuosien aikana.
– Tulin valituksi Toivakan palo- ja väestönsuojelupäälliköksi 18.2.1988. Työ sisälsi palo- ja väestönsuojelupäällikön tehtävät, ei ainoastaan Toivakassa, vaan myös vuosien 1993–2006 aikaan Leivonmäellä.
Alkuaikojen tehtävissä hallinnolliset työt ja palotarkastukset työllistivät Kauttoa. – Tuolloin myös Lääninhallituksen pelastustoimisto työllisti varsin usein kirjeillään ja niihin vastaamisilla.
– Aiempaan nähden nykyisin rakennuspaloja on vähemmän johtuen parantuneista paloturvallisuustekijöistä. Sen sijaan liikenteen kasvaessa tieliikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet.
– Kalusto on työurani aikana kokenut perusteellisen muutoksen. Tullessani näihin tehtäviin oli paloautona International-niminen ajoneuvo. Se oli varustettu bensiinimoottorilla sekä keskipumpulla, joka sijaitsi kuljettajan penkin takana. Tuon paloauton säiliöön mahtui 1400 litraa vettä.
– Työkalutkin olivat tuolloin varsin alkeellisia. Säiliöautona oli noina aikoina 9000 litran säiliöllä varustettu säiliöauto, joka omasi etupuskurin päällä olleen pumpun, kertoo Jorma Kautto.
Kautto koki ensi töinään tärkeäksi uuden sammutusauton saamisen Toivakan paloasemalle.
– Hanke toteutuikin kunnan ja valtion yhteishankintana vuonna 1989 ja uusi sammutusauto saapui Toivakkaan vuoden 1990 alussa. Tämä auto oli Mercedeksen kuorma-auton alustalle rakennettu ja se sisälsi jo paljon uutta pelastus- ja sammutuskalustoa. Seuraavaksi hankittiin uusi säiliöauto, joka rakennettiin toivakkalaisin voimin Scanian kuorma-auton alustalle vuonna 1997. Tämä auto on edelleen käytössä ja siihen on asennettu uusi, 11 kuutiometrin vetoinen säiliö.
Sammutusautoista uusin hankittiin Toivakkaan vuonna 2012 ja sen mukana saatiin täysin uudenaikainen pelastus- ja sammutusvälineistö. Myös pelastusvene on ollut kuvioissa mukana vuodesta 2000 lähtien. Palopäällikön työauto hankittiin vuonna 2006 ja mönkijä 2013.
– Työnkuvamme muuttui oleellisesti, kun ensivastetoiminta käynnistyi kaksikymmentä vuotta sitten. Lähes kaikki Toivakan paloaseman palomiehet saivat Toivakassa järjestetyn ensivastekoulutuksen. Ensivaste on pelastusmiehistö, joka hälytetään ensimmäisenä sairaus- ja onnettomuustilanteisiin. Yleensä ensivaste ehtii tapahtumapaikalle huomattavasti ennen ambulanssimiehistöä, Kautto kertoo.
Ensivastetoiminta on saanut paljon kiitosta osakseen. Moni on saanut jatkoa elämälleen nopeasti paikalle saapuneen ensivasteryhmän ansiosta esimerkiksi sydänkohtauksen yllätettyä.
– Aluksi ensivastehälytyksiin mentiin sammutusautolla, kun ei ollut omaa ensivasteautoa. Se vähän hämmästytti asukkaita kun palomiehet saapuivat paikalle suurella palo-autolla. Sittemmin vuonna 2000 saatiin Toivakkaan ensivasteautoksi sopivampi pakettiauto.
Keskustelu siirtyy mieluisiin ja ikäviin kokemukseen pelastustoimen työssä.
– Vaikeimpia paikkoja ovat olleet pahat liikenneonnettomuudet, joissa on joutunut kohtaamaan elämän katoavaisuuden karulla tavalla. Yksi mieleen painunut onnettomuus on se, kun nelihenkinen perhe joutui liikenneonnettomuuteen. Kaikki loukkaantuivat, mutta selvisivät hengissä. Kun kaikki perheenjäsenet olivat kotiutuneet sairaalasta, perhe toi Toivakan paloasemalle suuret kiitokset hyvin tehdystä pelastustoiminnasta kukkasten kera. Se lämmitti mieltä.
Kautto kertoo Toivakan ensivastetyön saaneen muutoinkin hyvää palautetta ja monesti autetuksi tulleet ovat tuoneet kiitoksenaan palomiesten iloksi kahvihetken tarpeita täytekakkua myöten.
Hälytystehtävät ovat jakautuneet ensivasteen ja muun toiminnan kesken. Viimeisten vuosien hälytysten määrä on Toivakassa ollut noin sata hälytystä. Näistä ensivastetehtäviä on noin puolet.
– Liikenneonnettomuuksien ja tulipalojen ohessa myrskyjen aiheuttamat tehtävät ovat lisääntyneet. Myrsky aiheuttaa usein monia samanaikaisia hälytystehtäviä ja pitää palomiehet kiireisinä. Tilastoja kaikista hälytyksistä emme ole Toivakassa pitäneet, vaan niitä ylläpitää keskuspaloaseman johtohenkilöstö Jyväskylässä.
– Osana pelastustointa ovat myös eläinhälytykset, joita on joitakin vuosittain. Esimerkiksi Leivonmäellä palomiehet pelastivat naudan, joka oli pudonnut navetan sisällä lietealtaaseen. Eläin oli niin syvällä, että sen päätä piti kannatella, ettei se hukkuisi lietteeseen. Tehtävä onnistui ja nauta säilytti henkensä ja palomiehet palasivat kotiinsa kotiväkensä iloksi varsin navetan tuoksuisina.
Keski-Suomen Pelastuslaitos perustettiin vuonna 2004 ja myös Toivakan pelastustoimi siirtyi sen yhteyteen. Tällöin Kauton väestönsuojelutehtävät lakkasivat ja työ jatkui palopäällikön tehtävinä.
– Urani huippu oli se, kun vuonna 2016 Keski-Suomen Pelastuslaitos koki organisaatiomuutoksen. Tällöin tehtävikseni tuli Joutsan, Leivonmäen, Luhangan, Leppälahden ja Toivakan paloasemavastuut. Tehtävänimikkeenikin muuttui samalla aluepalomestariksi. Näillä eväillä on menty sitten loppuun asti.
Eläkeläispäivinään Kautto aikoo matkustella.
– Varsinkin Lappi vetää puoleensa. Siellä aiomme puolisoni kanssa lomailla ahkerasti, mutta en minä erilaisia työtehtäviäkään tarjottaessa karta. Siitä pyrin huolehtimaan, että en vie nuorilta työpaikkoja.
– Nyt haluan kiittää kaikkia palvelutoimeni aikaisia palomiehiä, joiden kanssa on ollut mieluista työskennellä. Samoin kiitän Toivakan kuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita. Lopuksi toivotan vielä kaikille kuntalaisille turvallista elämää eteenpäin.
Veikko Ripatti