Ilmastoviisas metsänomistaja MHY Keski-Suomen vieraana

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi viettää juhlavuotta. On kulunut 90 ajastaikaa kun ensimmäinen yhdistys perustettiin Uuraisille. Nyt koko maakunnan kattavaa yhdistystä johtaa uuraislainen Eero Poikonen ja ensimmäisen koronanjälkeisen yleisötapahtuman, Ilmastoviisaan metsänomistajan illan Äänekoskella, esiintyjäksi kutsuttiin myös uuraislainen, meteorologi ja metsänomistaja Matti Huutonen.
Eero Poikonen totesi avauksessaan, että MHY Keski-Suomi ajaa metsänomistajien etua kannolta Brysseliin asti. 11 000 jäsentä auttaa 50 työllistettyä metsuria. Alkuvuosiin verrattuna työ on nyt erilaista mutta aina on etusijalla metsänomistaja asioineen ja ongelmineen.


Matti Huutonen tuli ilmastoiltaan perheen koronatapauksen vuoksi Teamsin välityksellä. Hän kertoi työstään, miten televisiosta ulostuleva säätiedotus laaditaan ja siitä miten havainnot ovat kaiken ennustamisen pohja. Hän kertoi, miten Suomessa on 400 erityyppistä säähavaintoasemaa, joissa seurataan lämpöä, tuulta, sadetta, ilmanpainetta, näkyvyyttä ja monia muita ilmiöitä.
– Ilmasto on kautta aikain ollut vaihteleva ja säiden vaihtelu jatkuu tulevaisuudessakin. Ilmastonmuutos näkyy metsissämme ja muutoksia on jo havaittu sekä puustossa että muissakin kasveissa.
Kasvuaika on pidentynyt ja lumi ja pakkaspäivät ovat lukumääräisesti vähentyneet. Pakkanen ja routa vaikuttavat puuston korjaamiseen ja tykkylumen määrään ja sen mukana puuston vaurioitumiseen. Lämpö lisää kasvitautien määrää ja tuholaisia.
Ennusteita laadittaessa tarvitaan paikan päällä tehtäviä mittauksia ja myös kaukokartoitusmenetelmiä. Tarvitaan säätutkia ja satelliitteja. Kokonaisuutena ilmakehä on monimutkainen ja ennustusmallit parhaimmillaankin epätäydellisiä.


Metsäsäätiön johtaja Erno Järvinen kertoi Suomen metsävarojen vuotuisen kasvun olevan 103,5 miljoonaa kuutiota vuodessa ja suojelun ja luonnonhoidon avulla luku vain kasvaa. Metsälajeista yhdeksän prosenttia on uhanalaisia.
– Metsäluonnon monimuotoisuus ja vesien hyvä tila turvataan suojelun ja luonnonhoidon yhteistyöllä, jossa suometsät ovat suurin haaste. Kaiken kaikkiaan kasvava metsä on erinomainen hiilinielu, totesi Järvinen.
Ilmastonmuutoksen ja metsien monimuotoisuuden huomioiminen käytännon metsätaloudessa oli Metsäkeskuksen projektipäällikkö Veli-Matti Lähteenmäen aiheena. Esimerkkinä hän käytti omaa tilaansa. Hänen mukaansa 80 prosenttia metsistä ovat yksityisessä omistuksessa. Metsän omistaminen on paljon muuta kuin puupinoja ajoteiden varsilla. Kaiken avain on huolellinen suunnittelu, sillä jokainen sukupolvi käyttää omia keinojaan metsänhoidossa. Pienellä teolla voi olla suuri vaikutus.
Lehtipuiden ja männyn kasvu on ilmastonmuutoksen myötä vahvistunut, kun taas kuusen kasvulla on edessään suurimmat haasteet. Suomen metsien hoito on koko Euroopalle hyvä malli, sillä maassamme hoidetaan metsiä erittäin vastuullisesti.

Tellervo Lehtoranta

Avainsanat: