Suuren koiratarhan kyljessä heiluu punainen pahvisydän. Olohuoneessa paras paikka on varattu koirille sohvalta. Tapani ja Marjukka Hietalan mahtavassa hirsitalossa eletään koirakeskeistä elämää. Beaglet Hamitan Hemppa, Herkules, Hero ja Hepuksi kutsuttu Niko ovat Hietaloille hyvin tärkeitä hoidokkeja, joista osa eri tavoin palkittuja.
Koirat ovat kuuluneet Tapani Hietalan elämään aina. Puolivuotiaana hän sai lahjaksi Suomen pystykorva Rekun. Myöhemmin perheessä oli suomen ajokoira ja mäyräkoiria. Beaglesta tuli sittemmin se oma rotu. Veljellä ja serkulla oli beaglet, molemmat sitkeitä ajureita ja erittäin metsästysintoisia. Niistä kiinnostus beagleen alkoi.
Beagle on hyvin monipuolinen koira. Beagleja osallistuu metsästyksen lisäksi agilityyn, ajokokeisiin, kaverikoiratoimintaan, jälkikokeisiin ja näyttelyihin. Beagle ajaa myös kettua ja ohjaajan halutessa myös sorkkaeläimiä jäniksen lisäksi. Tapanin metsässä olo koiran kanssa keskittyy pitkälti koiran treenaamiseen. Harvoin metsästä otetaan saalista, vaikka tilaisuuksia kauden aikana on lukuisia. Metsästetty riista valmistetaan tavallisesti haudutuspadassa sopivilla mausteilla höystettynä ruoaksi.
Metsästys on koiran kanssa nykyisin perinteisestä suuresti poikkeavaa. Koira lähtee metsään. Kännykällä seurataan karttakuvaa ja koiran työskentelyä.

Neljätoistavuotias Hamilan Hemppa palkittiin kolmevuotiaana Suomen parhaana beagleajurina. Pohjoismaiden mestari se oli vuonna 2017. Se on myös palkittu Wilhelm Schaumanin pronssisella käyttöjalostuspalkinnolla viime maaliskuussa Riihimäellä beagle-rotujärjestön vuosikokouksessa. Hemppa on sekä Suomen, että Norjan käyttövalio.
Hempan pojanpoika Herkules, kutsumanimeltä Herkku, on kahdeksanvuotias käyttö- ja muotovalio ja Beagle- päänäyttelyn Käyttöluokan voittaja viime vuodelta. Sekin on erinomainen jänisajuri, kuten seitsenkesäinen Herokin. Hero kuuluu Laukaan kaverikoiriin. Koulutetun kaverikoiran tunnusmerkkinä on oranssi Suomen kennelliiton myöntämä kaulaliina.
Vauvakoiran, pienimmäisen Hepun ikä on seitsemän kuukautta ja silläkin on hyvät lähtökohdat jänisajuriksi. Aika näyttää, kuinka taidot kehittyvät.
– Koirien kautta minulla on kavereita kautta koko Suomen. Toimintani on erityisesti Keski-Suomen Beagle-kerhossa, jossa on noin 70 jäsentä. Kerho täyttää keväällä 50 vuotta. Kilpailut, kokeet ja näyttelyt ja erilaiset koiratapahtumat ovat sosiaalisia tapahtumia koirien ja koiraharrastajien elämässä, tietää Tapani.
Koiraharrastus ei ole halvimpia harrastuksia. Monenlaiset ylläpitokustannukset, ruokasäkit tai matkat eivät ole ilmaisia. Tutkapanta maksaa jopa tuhat euroa ja pentu itsessään sitäkin enemmän. Hietalan koirat ovat kaikki miespuolisia, joten varsinaisia kasvattajia he eivät ole. Koirat ovat päivällä pääsääntöisesti tarhassa, iltapäivällä niitä viedään lenkille tai vaikkapa uimaan miltei pihaan ulottuvaan Luhtasen järveen. Illat koirat ovat Tapanin ja Marjukan seurana ja yöt sisällä talossa nukkumassa.
– Koirien elämä meillä on mielestäni erinomaisen hyvää ja hyvää mieltä ne antavat perheelle roppakaupalla. Koirat kiintyvät hoitajiinsa ja osoittavat kiintymyksensä monin tavoin, tietää Tapani.
Rotukohtaista tietoa on saatavilla paikallisyhdistyksistä ja rotujärjestöistä lähes kaikista koiraroduista. Tapani antaa myös mielellään oppia ja neuvoja uusille koiranomistajille. Äskettäin Beagle-lehdessä häneltä julkaistiin monen sivun artikkeli koirien turvallisuudesta. Kansikuvaankin hänen koiransa ovat joskus päässeet.
– Koira-asioissa tärkeä osa on tiedottaminen. Nuori koiraharrastaja ei saisi jäädä yksin. Kysymyksiä varsinkin uuden rodun osalta tulee useita. Tärkeää on osallistuminen rotujärjetön ja paikallisyhdistyksen toimintaan. Vertaistuki on tärkeää tässäkin asiassa.
Tellervo Lehtoranta