Hyvä kylä tarjoaa omaa rauhaa ja yhteisöllisyyttä

Keski-Suomen kylät ry:n hallitus kokousti viime tiistaina Höytiän kylällä Uuraisilla.
Keski-Suomen kylät ry on maakunnan kylien etujärjestö, joka on toiminut maaseutuasumisen puolestapuhujana ja kehittäjänä jo yli neljännesvuosisadan ajan.
Vuonna 1997 Moksin kylässä Loma-Surkeen matkailutilalla perustetun yhdistyksen toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Tehtäväksi määritellään toimia kylätoimintaan liittyvien yleisten ja yhteisten etujen valvojana ja edistäjänä sekä kylä- ja asukasyhdistysten toimiala- ja yhteistyöelimenä Keski-Suomessa. Lisäksi mainitaan erikseen niiden omatoimisuuden edistäminen. Samassa veneessä oleminen toistuu kielikuvana usein yhdistyksen toiminnassa. Tavoite on nimenomaan kylien kehittäminen yhdessä ja yhteistyössä keskinäistä kilpailua välttäen.

Nykyinen Keski-Suomen kylät ry:n hallitus kattaa maantieteellisesti maakunnan hyvin tasapuolisesti. Puheenjohtaja Kaisu Kumpulainen on Jyväskylästä, varapuheenjohtaja Niko Jokinen Toivakasta, sihteerti ja kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbey Korpilahden Tikkalasta, Susanna Nurmeksela Kinkomaalta, Heli Kallio-Kauppinen Lehtolasta Saarijärveltä, Reijo Lähteenmäki Karimon kylältä Keuruun Pihlajavedeltä, Paula Määttä Tikkalasta, Tiina Rinne- Lampinen Jämsän Koskenpäältä, Marjut Arkko Laukaan Valkolasta ja monipaikkakuntalainen Juha Varis Viitasaaren Löytänän kylältä ja Helsingistä.
Myös taustoiltaan jäsenet edustavat ihmistyyppejä, joita nykykylissä asuu, on syntyperäisiä, paluumuuttajia ja aivan muualta kulkeutuneita. Tämä avartaa näkökulmaa.

Jo 90-luvulla alettiin palkita aktiivisia ja ansioituneita kyliä Vuoden kylä -tittelillä. Ensimmäisenä kunnian sait Leivonmäen Rutalahti, joka nykyisin on osa Joutsaa, mutta vahvasti yhteydessä myös Toivakkaan. Seuraavana vuonna 1998 palkintolaatta hakattiinkin sitten tiistaisen kokouspaikan seinään Höytiällä. Vuonna 2005 vuorossa oli Toivakan Huikko ja seuraavana vuonna Uuraisten Kyynämöinen. Ainut kahdesti palkittu kylä on Rutalahti, se nappasi palkinnon myös vuonna 2008. Rutalahden jälkeen palkinto meni Höytiän naapurikylään Nyrölään. Tämän vuoden kylä on Äijälä Laukaasta. Syyskuusta alkaen voi hakea vuoden 2024 kyläksi, hakemus löytyy Keski-Suomen kylät Ry:n nettisivuilta.

Suomesta oli tullut EU:n jäsen paria vuotta ennen yhdistyksen perustamista ja jäsenyys toi Suomeen uuden hankekulttuurin. Syntyivät leader-ryhmät ja alkuhämmennyksen jälkeen suomalaiset maaseututoimijat oppivat hyödyntämään hankerahaa. Keski-Suomen kylät ry:n ja yhteistyökumppanien hankkeet ovat tukeneet kylätoimintaa laaja-alaisesti ja myös kansainvälisesti. Merkittävän jäljen ovat jättäneet esimerkiksi Yhdessä Hyvä Elää -kyläverkkohanke, Maaseudun muutos mahdollisuudeksi -esiselvityshanke ja Innovative Village -hanke.
Parhaillaan on käynnissä IDYLLI – Ilmastotekoja digiajan ympäristössä, jonka tarkoituksena on tuoda kiertotaloutta osaksi kyläläisten elämää luontoa ja raaka-aineita säästävillä kokeiluilla. Hankkeen toteuttaa Maaseudun Sivistysliitto ja Keski-Suomen kylät ry, rahoittajana toimii Euroopan maaseuturahasto.
–Hanke on pian päättymässä, mutta vielä on tulossa Arkinuukailu-lehti, mihin kootaan tärkeitä teemoja. Idyllin lopputapahtuma on lokakuussa Galleria Ahkussa Saarijärvellä, jossa on esillä esimerkiksi romukollaasitöitä, kylätalojen energiaratkaisuja ja kiertotaloustyöpajoja. Esimerkiksi Ruuhimäen kylältä on tulossa matonkudepajan tuloksena Kiikkalan mallin mukaan kudottu matto, projektikoordinaattori Heli Kallio-Kauppinen kertoo.
Keski-Suomen kylät on myös osallistumassa yhteistyökumppanina alkavaan Sydänpiirin ja JAMKin Elävä naapurusto -hankkeeseen, joka toimii jatkumona Auttavat kylät -hankkeelle. Uudessa hankkeessa toimitaan myös taajamissa.
Uusi maallemuuttoa edistävä oma kansainvälinen hankekin on tulilla. Maallemuutosta haaveilee moni, mutta muuttoa hankaloittaa usein tarjolla olevien tonttien tai talojen vähäisyys. Työpaikan merkitys on etätyömahdollisuuksien parantumisen myötä hieman vähentynyt
– Maalle halutaan muuttaa. Esimerkiksi Alvettulan kylä Hämeenlinnan Hauholta kutsui kokeilemaan asumista ja elämistä kylällä viikon ajaksi. Suosio yllätti järjestäjät täysin, hakemuksia tuli peräti 54 kappaletta Hakijoina oli lapsiperheitä, yksinhuoltajia, sinkkunaisia ja yksi eläkeläinen, kertoo Reena Laukkanen-Abbey.
Kylälle juurtumiseen vaikuttavat monet tekijät. Näennäisesti pienikin ele antaa uudelle kyläläiselle hyvän mielen. Höytiällä on esimerkiksi vuosikymmenet huomioitu uusia asukkaita tervetuliaislahjalla ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja henkilökohtaisella tervetulotoivotuksella. Vauvavastaava Annikki Kässi puolestaan käy ”tarkastamassa” kaikki kylälle syntyvät vauvat.
–Meillä Koskenpäällä on haikarapatsas entisen kunnantalon pihalla ja aikaisemmin oli tapana, että haikaran nokkaan ripustettiin nyytti kertomaan kylälle syntyneestä vauvasta. Viime vuosina Koskenpäälle ei ole lapsia liiemmin syntynyt, mutta tänä kesänä ilo oli suuri, kun saimme Koskenpää-viikon kunniaksi ripustaa sinisen nyytin haikaran nokkaan, kertoo Tiina Rinne-Lampinen. Hän on asunut viidellä mantereella ja nyt kotikyläänsä palannut ja kylähulluksi tunnustautunut.
– Tiedän, että joissakin kunnissa myös kunnanjohtaja toivottaa kuntaan muuttaneet henkilökohtaisesti tervetulleeksi. Oletus on, että kaupunkien läheiselle maaseudulle ei tulla etsimään pelkästään omaa rauhaa, vaan kaivataan myös yhteisöllisyyttä, Reena Laukkanen-Abbey lisää.

Koulu houkuttaa kylälle

Kokous pidettiin Höytiän koulun maisemissa. Kokousväki kiersi koulurakennukset ja samalla juteltiin, että tuskin mikään on kylälle niin tärkeä vetovoimatekijä kuin oma kyläkoulu – ja varmuus sen pysyvyydestä tulevaisuudessakin. Höytiällä oppilaita lähitulevaisuudessa riittäisi, mikäli lähikoulurajoja ei muuteta. Kouluverkkoasiaa käsitellään kunnassa luonnollisesti kokonaisuutena.
–Toivon, että kunnassa ymmärretään tarkastella kokonaisuutena myös sitä, että näennäiset ja mahdollisesti kertaluonteiset säästöt voivat tulla todella kalliiksi, jos hienojen kyläkoulujen vetovoima menetetään, totesi Höytiän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juha Huhtala.
– Kyläkouluja on Suomessa enää alle 300, kun niitä joitakin vuosikymmeniä sitten niitä oli vielä tuhansia. Kyläkouluista on tullut harvinaisuuksia ja sen myötä vetonauloja. Protestoin sellaista kuntataloutta, jossa vain tuijotetaan edellisen vuoden kulutoteumaa ja mietitään mistä leikataan. Kaikki osaa tehdä plus- ja miinuslaskuja, mutta tärkeämpää olisi lisätä liikevaihtoa brändäämällä ja imagoa kohottamalla. Tässä asiassa kyläkoulut ovat Uuraisten kunnalle ainutlaatuisen tärkeitä, hän jatkaa.

Hanna Lahtinen