Hirvenmetsästys on suojelutoimintaa

Olimme seuraamassa Huikon Eräpeikkojen hirvenmetsästystä lauantaina 16.10. Kokoontuminen oli aamukahdeksalta Huikon kylätalon uudella kodalla. Vapaan jutustelun päätyttyä seurasi passipaikkojen arvonta. Kukin henkilö sai arpahatusta nostaa numeron, jonka perusteella jahtivouti Marko Mantila katsoi listaltaan kyseisen numeron sijaintipaikan. Lopuksi koiran omistajat saivat omat paikkansa. Koiria ei voi päästää samasta kohtaa metsään. Tällä pyritään välttämään koirien keskinäiset touhuilut ja mahdolliset yhteenotot. Huomio kiinnittyi myös siihen, että hirviseurueen kokoontuminen ei ole vain pelkkää metsästyksen toteuttamista. Se on varsin tehokas tapa sosiaaliseen kanssakäymiseen.


Toimittajalle määrättiin henkilö, joka ottaa vierailijan mukaansa ja niinpä pääsin kokeneen ja metsästyksen osaavan Aleksi Okkerin matkaan. Hän oli yksi koiramiehistä. Passipaikalle päästyämme Okker laski yhteisomistuksessa Kalevi Jääskeläisen kanssa olevan norjanharmaapystykorva Mikken hirven etsintään. Paikalla olevalle metsäaukon kukkulalle käveli jo 22-vuotiaana hirvimetsällä käynyt Martti Ostonen. Hirvenmetsästys oli käynnistynyt.
Pian radioliikenteestä kuului, että yhdellä passipaikalla oli ammuttu tappisarvinen sonni. Toinen radioviesti kertoi havainnosta toisesta tappisarvisonnista. Eikä kauan tarvinnut odottaa, kun Okker osoitti metsän takana aukon reunassa juoksevaa hirveä. Kookas hirvi eteni vauhdikkaasti ja odotimme, huomaako Ostonen otuksen. Luulimme jo, että hirvi pääsi ohittamaan passipaikkamme, kun Ostonen laukaisi aseensa.
Hetken päästä hirven kaatopaikalta kuului ärhäkkä ja kiivas Miken haukku. Se oli kiertänyt hirven etupuolelle ja saapui paikalle hetki laukauksen jälkeen. Saaliina oli yli 200-kiloinen 9-piikkinen hirvisonni.


Okkerin kanssa menimme paikalle ja hän pisti hirven laskeakseen veret pois. Se on tärkeätä hirven lihojen kannalta. Pian paikalla tuli jo muitakin hirviseurueen jäseniä ja alkoi hirven suolistaminen. Sisäelimistä sydän, maksa ja munuaiset otettiin käyttölihoiksi ja muut sisäelimet jäivät metsän eläinten ja korppien ravinnoksi.
Tämän jälkeen seurasi makkaranpaistoa ja kahvittelua nuotiotulilla, johon lopulta kokoontui lähes koko seurue. Hirvenruho vedettiin miesvoimin ja osin maastoauton avulla tien varteen ja siitä auton peräkärryllä lihojen paloittelupaikalle.
Päivän saaliina Huikon Eräpeikoilla oli kaksi hirvisonnia. Kaikkiaan Huikon Eräpeikkojen 11 luvan (6 aikuista ja 5 vasaa) saaliista oli viikonloppuun mennessä saatu kolme aikuista ja kolme vasaa.
– Hirvenmetsästyksen ollessa meneillään ja hirvien siirtyessä talvilaitumille, tulee autoilijoiden olla valppaina. Hirvi voi juosta kovalla vauhdilla tien yli ja sen perässä saattaa tulla myös hirveä ajava koira ja sitäkin on varottava, muistuttavat riistamiehet.

Hirvieläimet aiheuttavat vuosittain varsin mittavia vahinkoja metsille, varsinkin taimistoille. Toisaalta myös liikennevahingot, joita hirvet aiheuttavat, ovat suoraan verrannollisia hirvieläinten määrään. Näistä tekijöistä johtuen on hirvikannan säätely metsästämällä välttämätöntä.
– Hirvien aiheuttamien metsävahinkojen määrä on yhteydessä hirvikannan kokoon, mutta tuhojen ja hirvikannan yhteydessä on alueellisia eroja. Koko Suomen tasolla tarkasteltuna hirvikannan vaihtelu näkyy samansuuntaisena trendinä metsien hirvivahinkojen kanssa, mutta jo Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen erillinen tarkastelu muuttaa hirvikannan ja metsävahinkojen yhteyden selvästi epämääräisemmäksi. Viime vuosien hirvikannan alentaminen näkyy selkeämmin Etelä-Suomen hirvituhojen vähenemisenä. Pohjois-Suomessa taas pienempikin hirvikanta riittää aiheuttamaan merkittäviä metsätuhoja, kerrotaan Luonnonvarakeskus Luken nettisivulla.
Liikenteessä hirvi on aikapommi. Hirven ilmaantuminen ajoneuvon eteen on nopea tapahtuma ja reagointiaikaa usein vain muutama sekunti. Auto kulkee 80 kilometrin tuntinopeudessa 25 metriä sekunnissa.


Suomessa tapahtui viime vuonna suurriistavirka-avun (SRVA) mukaan yhteensä 2062 hirvionnettomuutta. Luku on 59 edellisvuotta vähemmän. Tilastoissa on mukana rautatieonnettomuudet eli hirven ja junan yhteentörmäykset. Viime vuoden onnettomuuksista 102 sattui rautateillä. Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 1747 poliisin tietoon tulevaa hirvikolaria. Keski-Suomen alueella hirvikolareita tapahtuu noin 150 vuosittain, mikä on lähes yhdeksön prosenttia koko maan hirvikolareista ja kolmanneksi eniten kaikista maakunnista. Peura- ja kauriskolareita on Riistakeskuksen tietojen mukaan tapahtunut vuonna 2017 yli 220 kappaletta.
Hirvenmetsästys on ainut ja tehokkain tapa vähentää niin metsätuhoja kuin hirvikolareitakin. Tätä taustaa vasten hirvenmetsästys on meidän kaikkien etu. Metsätuhoja korvataan metsästäjiltä tulevilla hirven pyyntilupamaksuilla.