Jo kauan sitten päiväkodinjohtaja Helena Veijonen lupasi, että kun viimeinen työpäivä ennen eläkkeelle jäämistä koittaa, hän pistää jakkupuvun päälle. Kun se päivä sitten lopulta aika yllättäen eteen tupsahti, hän huomasi, ettei omista jakkupukua.
Siinä hän kuitenkin nyt seisoo päiväkoti Helmen leikkipaikalla silkkipaidassaan ja huolehtii, että lapset muistavat hellesäässä juoda tarpeeksi usein. Viimeinen työpäivä on haikea, mutta kiitollisuudentäyteinen. 38 vuotta varhaiskasvatuksen vastuutehtävissä ovat olleet antoisia ja monipuolisia.
– Aloitin Jyväskylässä Harjunrinteen ja Kivistön päiväkodeista, sieltä siirryin Uuraisille koululaisten iltapäivätoimintaan. Olen pitänyt myös eskaria, sekä toiminut varhaiskasvatusjohtajana, tosin silloin puhuttiin vielä päivähoidosta, Helena kertoo.
Syy, mikä hänet sai palaamaan virastotyöstä takaisin kentälle päiväkodin johtajaksi, on lyhyt ja ytimekäs:
– Lapset.
Kysymykseen, mikä työssä on parasta, tulee hiukan pidempi vastaus.
– Lapset ja hyvät työkaverit.
Pikkulan päiväkodista hän siirtyi johtamaan yksityistä päiväkoti Helmeä kuutisen vuotta sitten.
– Siihenkin siirtoon syynä olivat lapset, sillä silloin Pikkulan johtajan toimenkuva muuttui enemmän hallinnolliseksi. Helena Veijoselle tarjottiin myös työn jatkamisen vaihtoehtoa, mutta siihen hän ei tarttunut vaan haluaa nauttia elämästä hyväkuntoisena eläkeläisenä, vaikka sanaan onkin vielä pikkuisen totuttelemista.
– Viisi lastenlasta pitävät minut hyvin kartalla lapsen maailmasta jatkossakin, ehkä luen hiukan enemmän ja lenkkeilen, ei elämä kovin paljoa muutu, hän kertoo. Yrittäjämies Arto Veijonen pitää huolen siitä, että myös hyötyliikuntaa on tarjolla, sillä polttopuuyritys Klapicolla asiakkaita riittää.
Mahdotonta ei ole, etteikö Helenaa jatkossakin nähdä päiväkodin pihalla.
– Jätin seuraavalle johtajalle, Johanna Vääräsmäelle, puhelinnumeroni, johon saa soittaa, hän kertoo.
Helena on viimeinen Uuraisten kristillisen päiväkodin kannatusyhdistys ry:n ylläpitämän päiväkoti Helmen johtaja. Elokuun alusta päiväkoti on nimeltään Oikarin Helmi ja se aloittaa kunnallisena yksikkönä. Lasten arjessa muutokset ovat hyvin vähäisiä ja ne on otettu ymmärtäväisellä mielellä vastaan.
Helmi ei ole ensimmäinen yksityinen päiväkoti, jonka täytyy todeta, että taloudelliset realiteetit ovat tällä hetkellä Suomessa hyvin haastavat – jopa ylivoimaiset, kannattavalle liiketoiminnalle.
– Fiilis on nyt haikea ja helpottunut. Toiminnan siirto yhdistykseltä kunnalle on vaatinut paljon työtä ja kevät on ollut hektinen. Toki edessä on vielä yhdistyksen purkaminen tilikauden loppuessa, kristillisen päiväkodin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Paananen kertoo.
Samaan aikaan yhdistyksen väellä on myös syytä suureen ylpeyteen, sillä reilun 10 vuoden taival, alkaen yhdistyksen perustamisesta, kiinteistön rakennuttamisesta, toiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä on hieno saavutus. Uuraisten kunta saa vastaanottaa valmiin paketin, joka solahtaa helposti osaksi kunnallista varhaiskasvatusta.
Helmen kiinteistö siirtyi kunnan omistukseen jo jonkin aikaa sitten ja sen katon alla on toiminut myös kunnallinen Höytiän esiopetus.
Samaan aikaan kun Helena Veijonen ja Päivi Paananen tuntevat haikeutta jonkin päättyessä, pihamaalla pienellä Eerika Linnalla on jotain alkamassa. Hän tutustuu tulevaan hoitopaikkaansa. Lelut, leikkivälineet, toiset lapset ja erityisesti pehmoinen hiekka kiinnostavat häntä ja vanhemmat Jonna Linna ja Jarno Lampinen seuraavat tyytyväisenä touhuja vieressä.
– Eerika on ollut jo muutaman kuukauden päiväkoti Tarinassa Tikkakoskella ja viihtynyt hyvin, mutta nyt päästään onneksi siirtymään tähän vain muutaman kilometrin päähän kotoa. Olemme kuulleet Helmestä ennakkoon pelkästään hyvää, joten elokuu ei jännitä yhtään, Jonna Linna kertoo.
Hanna Lahtinen