Entisestä pankista tulee perhekeskus

Perhekeskus on sanana jo jonkin verran tuttu, mutta sen sisältö on monelle vielä varsin vieras. Tämän kevään aikana asia kuitenkin konkretisoituu toivon mukaan mahdollisimman monelle uuraislaiselle lapsiperheelle.
– Näihin tiloihin tulee Uuraisten perhekeskus. Isosta aulasta tulee yleistä tilaa, missä on avoimet ovet ja jossa pystymme tarjoamaan olohuonetilan perheille ja kuntalaisille. Tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen kohtaamisia, sekä sosiaali- ja palveluohjaamista. Tilaan on tulossa myös asiakaspääte, jossa esimerkiksi Kelan asioita voi hoitaa, kertoo johtava sosiaaliohjaaja Marianne Maksniemi.


Entiset pankin henkilökunnan tilat ja vanhempien uuraislaisten hyvin muistama OP:n kerhohuone muuttuvat lasten ja perheiden sosiaalityön, vammaishuollon, aikuissosiaalityö ja harkinnanvarainen toimeentulotuen tiloiksi.
Asian taustalta löytyy valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma eli Lape-hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen palveluja perhekeskuksissa.
– Eli yläkerrasta virastolta siirtyvät kaikki sosiaalityön tilat tänne, tiivistää sosiaaliohjaaja Mari Mäkinen.
– Lisäksi tila toimii vastaanottotilana esimerkiksi perheneuvolalle, psykologille tai lastenvalvojalle, peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen lisää.


Käynnissä olevaan sote-uudistukseen asia liittyy siten, että ennen kuin sosiaalitoimi tiloineen siirtyy aluehallinnolle, Uurainen pistää nyt asiat myös tilojen osalta kuntoon. Kaikin puolin hyvällä ja toimivalla kokonaisuudella on parhaat mahdollisuudet säilyä lähipalveluna.
– Tavoite on tämän kevään aikana saada toiminta pyörimään sataprosenttisesti, ensimmäiseksi tiloihin muuttaa sosiaalitoimi ja sen jälkeen muut toiminnot, Marianne Maksniemi sanoo.
– Tulevaisuudessa tänne voi vain tulla aikaa varaamatta vaikka kauppareissulla. Aulaan tulee leluja, vaipanvaihtomahdollisuus ja keittiö on käytössä ruuan lämmitykseen. Lisäksi tulee ohjattua toimintaa, josta infoamme myöhemmin. Yksi tärkeä yhteistyökumppani on myös uuraislaiset järjestöt, joita toivomme mukaan perhekeskustoimintaan, Mari Mäkinen sanoo.
– Itse haaveilen siitäkin, että terveydenhuollon kanssa voimme hyödyntää verkostoitumista tulevaisuudessa yhä paremmin myös näissä tiloissa, Nykänen lisää.

Ennen kuin ovet avataan, pitää tehdä pientä remonttia noin kahdeksan vuotta tyhjillään olleeseen tilaan. Viimeisin omistajataho on ollut hieman epämääräinen ja vaikeasti tavoitettavissa. Lopputulos on kuitenkin se, että tila siirtyy hallintokäsittelyn jälkeen kunnan noin 80-prosenttisesti omistaman kiinteistöyhtiön vastuulle.
– Pääasia, että saadaan tilat hyötykäyttöön. Ensimmäiseksi toteutetaan sisäilman kannalta oleelliset remontit tehtyjen rakennetutkimusten mukaan. Rakenteet, alakatot, seinien alaosat ja ilmanvaihdot, sekä tiivistykset käydään läpi ja puhdistetaan. Koko virastotaloon on tekeillä laajempi peruskorjaussuunnitelma, mutta näiden tilojen kunnostus priorisoitiin järjestyksessä ensimmäiseksi, tekninen johtaja Janne Koskenkorva kertoo.
Suurimmaksi yksittäiseksi työksi hän mainitsee 80-luvun helmen metalliset alakatot, joiden päällä on 40 vuoden pölyt. Myös viehättävän beige värimaailma saanee väistyä.

Hanna Lahtinen