Yhdistyksestään kiitollisin mielin ja iloisissa ja reippaissa tunnelmissa juhlivat Uuraisten Eläkkeensaajat 50 vilkasta toimintavuottaan. Seurakuntakodilla koettiin melkoinen kulttuurihetki, kun esiintyjiksi saatiin Jyväskylän Sanasepot ja Petäjäveden pelimannit puhumattakaan Uuraisten omista tervehdyksentuojista.
Kunniavieraana juhlassa oli EKL:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Reijo Hamina. Hän piti Uuraisten yhdistystä muille esimerkkinä sekä henkisten antimien että fyysisen kunnon kannalta. Erikoisesti hän kiitteli yhdistyksen hienoja kotisivuja.
– Uuraisten yhdistykselle on aina ollut hyvin tärkeää, että sen jäsenet pysyvät terveinä ja sille toiminnalle on ehdottomasti annettava arvoa. Korona ei saa masentaa mieliä vaan eteenpäin on pyrittävä. Liiton 60-vuotisjuhla on elokuussa ja sen ohjelma koostuu eri yhdistysten tarjonnasta, kertoi Hamina.
Hamina oli iloinen siitä, että vaikka jäsenkato liitossa on huomattava, niin Keski-Suomen piiri menetti jäseniä vähiten. Hän katsoi sen olevan toisista hyvän huolen pitämisen ansiota.

Uuraisten kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Juha Valkama. Hän kertoi kunnan strategiasta, jonka arvoina ovat hyväntuulinen, uudistuva ja tunnettu Uurainen. – Eläkeläiset olivat mukana urheilukentän avajaisissa näyttävästi. Taas nähtiin, miten suuri voimavara eläkeläiset ovat. Kunta haluaa olla eläkeläisten tukena myös arjessa. Tuleva hyvinvointialue ottaa hoivan huolekseen, mutta me katsomme perään, että kaikki menee hyvin, lausui Valkama.
Kirkkoherra Antti Toivio ilmaisi ilonsa siitä, miten monenlaista yhteistyötä on tehty eläkeläisten kanssa.
Ratkihauskassa puheessaan hän pohdiskeli sitä, oliko ennen todellakin kaikki paremmin. Hän kertoi, miten ihminen voi kuihtuessaankin kasvaa sekä ihmisenä että rakkaudellisuudessa ja hengellisissä asioissa. Iäkkäänkin ihmisen mieli voi olla uudelle avoin. – Päivämme ovat suuremmissa käsissä kuin omissamme, rohkaisi Toivio.
Uuraisten Työväenyhdistyksen terveiset toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Rimmi. Hän on huomannut, että Eläkkeensaajien yhdistys elää vakiintunutta ja seesteistä aikaa. Väki on vielä virkeää ja elämisen puitteet ovat kunnossa, eikä eläkeläisyys suinkaan aina tarkoita vanhuutta. 50-vuotias järjestö on kokenut, se on viisastunut, se on touhuntuoja ja lohdunantaja. Raija ja Pertti Lähteelä istuivat lähes liikuttuneina juhlassa.
– On hyvä, että väki lisääntyy, kerho kerää väkeä ja pääsemme matkoille tutustumaan erilaisiin paikkoihin. Arvostamme vanhoja perinteitä, mutta toivoisimme myös uudistuksia. Harras toiveemme on, että kaikki eläkejärjestöt yhdistyisivät ja yhteistyössä ajaisivat asioita eteenpäin, visioivat Lähteelät.
Tellervo Lehtoranta