Eläinten viikon teemana oli tänä vuonna Oppiva eläin. Koira on ehkä yleisin eläin, jota ihminen alati pyrkii kouluttamaan mieleisekseen. Kysyimme toivakkalaiselta koirien sielunelämään perehtyneeltä Tiina Lehtomäeltä koiran koulutuksesta, rodun valinnasta ja muusta koiran oppimiseen liittyvistä asioista.
– Koirilla on synnynnäinen pohja käyttäytymiselle, mutta oppiminen muokkaa sitä. Pentuna koirille pitää suoda paljon kokemuksia muista turvallisista koirista ja eläimistä sekä vieraista ihmisistä ja erilaisista ympäristöistä. Koirat oppivat kokemuksistaan. Erirotuisten koirien välillä on eroja oppimisessa ja muistissa. Eri roduilla on erilaisia luontaisia käyttäytymismalleja ja ominaisuuksia, joita me ihmiset olemme niihin jalostaneet. Monet paimenkoirat ovat helposti koulutettavia työskentelemään yhteistyössä ihmisen kanssa. Noutajille taas linnun putoamispaikan löytäminen, noutaminen ja luovuttaminen ohjaajalle saattaa tuntua poikkeuksellisen helpolta kouluttaa. Ajo- ja hirvikoirat on helpompi kouluttaa hyvän riistaviettinsä ansioista metsästystehtäviin, kertoo Lehtomäki.
Mitä rodunvalinnassa tulee huomioida?
– Kun löydät mieleisen rodun mieti aina sen käyttöominaisuuksia ja luontaisia taipumuksia. Valitse rotu, joka vastaa perheenne tarpeita ja toiveita. Koiranpennun rodulla ja ominaisuuksilla on iso rooli koulutuksen onnistumisessa ja sen muokkaamisessa omiin tarpeisiin sopivaksi. Lisäksi sinun tulee miettiä, että pystyt tarjoamaan pennullesi sellaiset olosuhteet, että se saa tyydyttää lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.
Missä iässä koiraa tulee kouluttaa ja miten koira oppii?
– Koiria voidaan kouluttaa koko niiden elämän ajan, sillä vanhatkin koirat pystyvät oppimaan uusia asioita.
Koirat eivät kuitenkaan itse pysty päättelemään asioita, niin kuin ihminen pystyy tekemään. Koirat oppivat teoistaan, jos niistä seuraa niille jotain merkityksellistä. Tämä tapahtuu ihmisen näkökulmasta niin hyvässä kuin pahassakin. Koira saattaa oppia jo kerrasta avaamaan roskakaapin oven, koska palkkio on välitön ja tarpeeksi mahtava. Jos koira on säikähtänyt jotain kovaa ääntä, vaikka ilotulitusrakettia niin se ei suostu liikkumaan mihinkään, jos kuulee kovan äänen tai paukkeen.
Jonkin asian opettaminen saattaa viedä aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä ja toistoja. Oikean palkinnon merkitys on suuri.
Opetettavat asiat tulee pilkkoa pieniin osiin ja tehdä totteleminen kannattavaksi koiralle. Koira tarvitsee palautteen heti tekemistään. Älä siis moiti koiraasi työpäivän jälkeen, jos se on levittänyt roskat tai järsinyt tyynyn kulman. Koira ei pysty muistamaan tekoaan enää sinun työpäiväsi päätteeksi.
Jaa koulutushetket pieniin osiin ja opeta koirallesi arjen taidot hallitusti ja maltilla. Etene omaan tahtiin ja hae apua haasteita kohdatessasi. Tutustu myös koirien käyttäytymiseen ja oppimisen teorioihin.
Lisääkö koira ihmisen hyvinvointia?
– On olemassa tutkittua tietoa koirien terveysvaikutuksista ihmiselle. Koiran silittäminen laskee verenpainetta ja sykettä. Koiran lämpö ja läsnäolo vaikuttavat ihmisen toimintaan positiivisesti.
Ihmiset pysähtyvät juttelemaan koiralle. Koiran kautta pääsee helpommin mukaan uusiin sosiaalisiin tilanteisiin. Ihmisen ajatukset ovat usein jossain muualla, joko menneessä, tulevassa tai jossain somessa, ihan muulla kuin tässä hetkessä. Koiran läsnäolo tukee sitä, että ajatukset ja tunteet ovat enemmän tässä hetkessä.
Toisin kuin ihminen, koira ei valehtele. Ihminen pystyy luottamaan siihen, että koira on aito, eikä feikkaa. Koira on ihmisen uskollinen ystävä. Koiran silmät viestivät ihmiselle levollisuutta ja rauhallisuutta.
Kun koira katsoo ihmistä silmiin, siitä seuraa oksitosiiniryöppy eli hyvän olon tunne. Oksitosiini on kiintymyksen ja sosiaalisuuden hormoni, ja sillä on tärkeä rooli muun muassa lapsen ja äidin välisen tunnesiteen muodostumisessa.
Veikko Ripatti