Toivakan taidekoulun oppilaat tutkivat taidemaalari Jonas Heiskan elämää ja taidetta.
Tänä vuonna merkkipäiviään viettää Toivakan taidekoulu sekä juuriltaan Toivakkalainen taidemaalari Jonas Heiska. Taidekoulu perustettiin Toivakkaan kolmekymmmentä vuotta sitten 1993. Jonas Heiskan syntymästä onkin sitten kulunut kunnioitettavat 150 vuotta. Juhlien kunniaksi taidekoulun oppilaat tutkivat ja tuovat taiteen keinoin esiin Jonas Heiskan elämäntyötä tänä ja ensi lukuvuonna perinteisissä taidekoulun näyttelyissä Toivakan kirjaston lastenosastolla.
Lapsuus Toivakassa
Taidemaalari Jonas Heiska syntyi 13. lokakuuta 1873 Heiskan tilalla Toivakan Oravasaaren kylässä, joka tuohon aikaan oli osa Jyväskylän maalaiskuntaa. Hän vietti siellä koko lapsuutensa.
Jonaksella oli selkävamma, jonka katsotaan vaikuttaneen hänen taitelijanuraansa ratkaisevasti, koska hänestä ei selkävaivojensa vuoksi ollut raskaan työn tekijäksi. Hän alkoi jo varhain haaveilla opiskelusta sekä hän piirsi ja maalasi ahkerasti jo lapsena.
Opiskelemaan
Jonas Heiska aloitti opiskelun Jyväskylän lyseossa vuonna 1890 ja kirjoitti ylioppilaaksi kahdeksan vuotta myöhemmin. Lyseossa ollessaan hän oppi monenlaisia taitoja, myös viulun soiton.
Heti ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen vuonna 1898 Jonas Heiska aloitti opinnot Ateneumissa, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Taideopintojen ohessa hän suoritti samaisessa opinahjossa oppikoulun piirustuksen opettajan tutkinnon.
Hänen opiskelutovereinaan olivat sittemmin nimekkäitä taiteilijoita mm. Jalmari Ruokokoski, Juho Rissanen ja Tyko Sallinen. Jonas opiskeli mm. Eero Järnefeltin opissa. Myöhemmin hänen tuttavapiiriinsä kuului myös Akseli Gallen-Kallela. Mielenkiintoinen yksityiskohta Jonas Heiskan elämässä oli myös se, että nuori Alvar Aalto oli hänen oppilaansa.
Talonpoikaiselämän kuvaaja
Opiskelujen ja oman taiteellisen etsikkoaikansa jälkeen Jonas Heiska ihastui kotiseutunsa talonpoikaiselämän kuvaamiseen. Heiska maalasi pääasiassa keskisuomalaista luontoa ja ylipäänsä tavallista elämänmenoa.
Kotoisat toivakkalaiset maisemat, pihamiljööt ja muotokuvat toivakkalaisista olivat hänelle erityisen rakkaita. Hänen maalauksiaan kuvataan lämminhenkisiksi, harmonisiksi ja idyllisiksi.
Näyttelyitä Pariisissa asti ja taitelijaelämää
Heiska osallistui etupäässä Suomen taideyhdistyksen Helsingissä järjestettäviin näyttelyihin, joista sai tunnustusta ja sitä myöden apurahoja sekä palkintoja. Vuonna 1908 Heiska valittiin edustamaan Suomea Pariisin maailmannäyttelyyn yhdessä aikansa kuuluisimpien taidemaalareiden kanssa. Hän matkusteli Pariisin näyttelyn jälkeen myös Italiassa.
Noista ulkomaanvuosista 1908-1909 alkoi Heiskan tuotteliain vuosikausia kestänyt ajanjakso, jona aikana hän järjesti ahkerasti näyttelyitä myös Jyväskylässä.
Aleksis Kiven romaani Seitsemän Veljestä kosketti syvästi Jonas Heiskaa. Heiska alkoi työstää veljesten elämää käsittelevää kuvitussarjaa vuonna 1930 ja työskenteli sarjan parissa noin 20 vuoden ajan. Lopulta teoksia oli yli sata. Sarja oli tarkoitus julkaista painettuna, mutta asia jäi lopulta toteutumatta. Seitsemän veljestä kuvitussarja oli Heiskalle itselleen hyvin tärkeä ja rakas, vaikka hän sai sarjasta myös kritiikkiä. Heiskan viimeinen näyttely oli vuonna 1936 Strindbergin galleriassa Helsingissä.
Kotiin
Ulkomaanmatkojen jälkeen Jonas Heiska työskenteli muutaman vuoden Toivakassa. 1910-luvulla hän muutti Jyväskylään, vaikka kesänsä hän edelleen vietti Toivakassa Heiskan talossa. Jonas alkoi pikkuhiljaa suunnittelemaan yhdessä Antti Halosen kanssa itselleen ateljeetaloa Jyväskylään ja rakensi sen lopulta Kramsunkadun varrelle kotitilansa hirsistä Kalle-veli apunaan. Talo oli pääosin valmis 1913.
Jonas Heiska oli varsin kekseliäs, luova ja epäsovinnainen myös arkipäiväisissä asioissa. Tästä hyvänä esimerkkinä voi mainita pellistä valmistetut suksen ja kanootin välimuodot, joilla Jonas hiihti pitkin Jyväsjärven jäätä ihmetystä kanssaihmisissään herättäen.
Toivakkalainen taidemaalari Pellervo Lukumies on ikuistanut kollegansa Toivakan kirjaston salissa olevaan neliosaiseen suureen maalaukseen juuri nuo kyseiset menopelit jalassaan ja reppu selässään.
Joonas Heiska avioitui varsin iäkkäänä lähes viisikymmenvuotiaana vuonna 1920 musiikinopettaja Maikki Aron (1889–1961) kanssa. Avioliitosta syntyi tytär Vappu. Hänestä tuli kuvaamataidon opettaja ja kuuluisa taidegraafikko. Jonas Heiska kuoli 63-vuotiaana Jyväskylässä 3.3.1937.
Kun tytär Vappu Heiska kuoli vuosikymmeniä myöhemmin vuonna 1993, oli hän ehtinyt testamentata perheen taiteilijakodin Jyväskylän kaupungille museoksi. Lopulta vuodesta 1998 lähtien Heiskan taiteilijakodista tuli osa Keski-Suomen Museo -kokonaisuutta.
Toivakan lapsille taidekoulu
Jonas Heiskan syntymän jälkeen yli sata vuotta myöhemmin vuonna 1992 Suomeen säädettiin taiteen perusopetuksen laki ja tämä loi pohjan myös Toivakan taidekoulun perustamiselle. Kun Toivakan taidekoulu sitten perustettiin vuonna 1993, toimi se aluksi Joutsan kansalaisopiston alaisuudessa ja myöhemmin Puulan Seutuopiston. Tämä oli siinä mielessä mullistavaa, että aikaisemmin lakisääteinen taideopetus oli säädetty tapahtuvaksi oppivelvollisuuskoulun yhteydessä.
Nyt siis myös koulun ulkopuolella oli mahdollista opiskella taidetta myös pienissä kunnissa ja kaiken lisäksi jo lapsena! Kuitenkin vaikka taidekoulun perustamisesta on jo kolmekymmentä vuotta, on se edelleen jonkinlainen suuri tuntematon, eikä sitä aina mielletä kouluksi.
Taidekoulussa opiskelu on tavoitteellista ja vuosien opiskelun jälkeen oppilaalla on mahdollista saada todistus opinnot suoritettuaan. Lapselle taidekoulu on kuitenkin myös vapaa-ajan toimintaa ja harrastus, vaikkakin eroaa tämän tavoitteellisuuden vuoksi perinteisestä kerhotoiminnasta.
Kun Jonas Heiska lapsena piirteli omassa kotituvassaan vaatimattomilla kynillä vanhoille käärepapereille, olisi hän ollut ihmeissään, jos hän olisi nähnyt tulevaisuuteen. Että Toivakassa on joskus lapsille taidekoulu ja siellä he opiskelevat taidetta ja käsitöitä ja kaiken lisäksi jonain kaukaisena vuonna 2023 taidekoulun oppilaat tutkivat hänen elämää ja taidetta ja laittavat näitä tutkimuksiaan esille Toivakan kirjastoon!
– Uskomatonta, sanoisi varmaan Jonas, voi kunpa minäkin olisin lapsena päässyt taidekouluun!
Aira Kärkkäinen, eläkkeellä oleva Toivakan kirjastonjohtaja
Kuva: Jonas Heiskan jäljillä Toivakan taidekoulun oppilas Sara Turunen, akvarelli ”Talvi”
Lähteet;
Taidemaalari Jonas Heiska vaelluksellaan, Louna Lahti, Atena kustannus
Taidemaalari Pellervo Lukumiehen maalaus Toivakan kirjaston salissa