Toimittaja Anna-Liisa Haavikko vieraili viime viikolla Toivakassa kertomassa Kaari Utrion elämänkertateoksen teosta.
Anna-Liisa Haavikon vanhemmat ovat Pirkko ja Erkki Ikonen. Niemelän tila Heiskan kylällä tarjosi hänelle kasvualustaksi terveen maaseutuympäristön. Heiskan kyläkoulussa Haavikko kävi neljä ensimmäistä opinvuottaan.
Tämän jälkeen alkoi matka maailmalle Vaajakosken lukioon ja sieltä Laajasalon opistoon, jonka jälkeen hän työskenteli myös Ympäristölehdessä toimittajana.
Sittemmin hän on työskennellyt ja opiskellut Helsingissä. Haavikko on työskennellyt toimittajana 80 -luvun alusta ja samalla toimittanut lukuisia kirjoja.
Viimeisin niistä on Kirjailija Kaari Utriosta kertova elämänkertateos. Toivakan kirjastosalissa kuultiin Haavikon kertomana kirjan syntyhistoria ja sen moninaiset vaiheet.
Kaari Utrio syntyi Helsingissä vuonna 1942. Hänen syntymänsä sijoittui vaikeaan aikaan. Maassa oli elintarvikepula, elettiin korttiaikaa. Kaupungeissa oli vaikeampaa kuin maaseudulla, ja siellä turvauduttiin useammin mustaan pörssiin. Nälkä koetteli Kaaria nelikuukautisena niin pahasti, että hän joutui sairaalaan. Hänen isänsä Untamo Utrio oli kansanhuoltoministeriön tiedotuspäällikkö ja Kustannus Oy Tammen toimitusjohtaja ja äiti Meri Utrio työskenteli toimittajana ja suomentajana.
– Kaari eteni opinnoissaan hyvin kirjoittaen ylioppilaaksi neljällä laudaturilla. Sittemmin hän aloitti historian opinnot ja tutkimisen, kertoi Haavikko.
Miten Haavikko sai tehtäväkseen Kaari Utrion elämänkertateoksen tekemisen?
– Utrio pyysi minut käymään kotiinsa. Istuin Kaarin työhuoneessa kahdestaan hänen kanssaan kun hän yllättäen pyysi minua kirjoittamaan hänen elämänkertakirjansa. Siitä alkoivat haastattelut, Utrion elämäntapahtumien ylöskirjaaminen ja muun lähdeaineiston keruu ja tutkiminen. Tätä työtä hivenen helpotti se, että Utrion elämänkerran kokoaminen oli jo digitaaliaikaa ja aineistoa sai monesti suoraan omalle tietokoneelle, Haavikko kertoo.
Kaari Utrio on kirjoittanut 36 kirjaa ja parikymmentä historiaan perustuvaa tietokirjaa. Utrion kirjailijan ura alkoi, kun aikakauslehti Eevan päätoimittaja pyysi häntä kirjoittamaan lehteensä jatkokertomuksen. Hän päätti lehtiartikkeleiden jälkeen kirjoittaa kirjan.
Kaari Utrion ensimmäinen aviomies vuodesta 1965 vuoteen 1973 oli Jaakko Virkajärvi. Perhe asui silloin Vekaranjärvellä Virkajärven opiskellessa sotakorkeakoulussa. Siellä Kaari kirjoitti esikoisteoksensa Kartanon herra ja kaunis Kirstin.
– Kirjan nimi vähän kaiversi Kaarin mieltä. Loistavasta Hornista oli kustannustalon myllyssä jauhautunut Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Kirja kuitenkin möi hyvin ja pian naistenlehdet ja muut toimittajat ryntäsivät Vekarajärvelle Kaarin kotiin. Palautteessa kirja-arviot olivat vaihtelevia.
Haavikko kertoi puheessaan varsin laajasti Kaari Utriosta ja hänen elämästään. Utrion elämään voi tutustua myös hänen kotisivuillaan tai hankkimalla elämänkertakirjan.
– Utrion kirjailijanura ajoittui kulttuuriseen ja sosiaaliseen murrokseen. Utrion tietokirjat nostavat romaanien tavoin esiin naisten ja lasten historian, joka usein historiallisessa kirjallisuudessa jää vähälle. Eevan tyttäret on yksi Utrion merkittävimmistä tietokirjoista. Teoksessa tarkastellaan naisen historiaa muinaisesta Lähi-idästä ja antiikin Kreikasta nykypäivään saakka. Eevan tyttärissä näkyy feministisen ajattelun pohjavire ja patriarkaalisen yhteiskunnan arvostelu. Teos on käännetty seitsemälle kielelle.
Vuonna 1972 ilmestynyt Pirita Karjalan tytär teos toi Utriolle valtion palkinnon. – Kaikissa Kaarin kirjoissa kulkee mukana naisteema, Haavikko sanoo.
Kaari Utrio on myös osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun. 1970-luvun alussa maassamme vastustettiin mm. päivähoitolakia, joka takasi kaikille kunnallisen päivähoidon. Sukunimilaki ja naispappeus aiheuttivat kirjeiden tulvan. Kaari Utrion kirjoittamat kirjat ovat historiassa, mutta henkilöt nykyajasta. 1982 ilmestynyt teos Ruusulaakso on ainut aikalaisromaani.
Avioliitto Jaakko Virkajärven kanssa päättyi eroon ja vuodesta 1974 Kaarin aviomies oli kirjailija, toimittaja Kai Linnilä. Avioliitto Linnilän kanssa johti perheen muuttamaan Somerniemelle, josta tuli heidän elämänsä onnellinen paratiisi.
– Kaari Utrio on monipuolinen, sivistynyt, työteliäs nainen, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä. Lisäksi hän on huumorintajuinen ja hyvin perhekeskeinen. Hän on kirjoittanut paljon kolumneja ja puolustanut niissä muun muassa maatalouttamme. Hän oli Somerolla mukana kunnallispolitiikassa. Pienen kunnan poliittiset asiat hämmästyttivät häntä ja kaksi valtuustokautta antoi hänelle hyvän kuvan kunnan sisäisestä elämästä ja aineksia tarinoihin.
– Kai Linnilän kuoleman jälkeen Kaarin työ on jatkunut Facebook-sivuston päivityksinä, joissa hän kertoo tarinoita 1800-luvulla eläneistä ihmisistä, kertoo Anna-Liisa Haavikko, jonka työ Kaari Utrion elämänkertakirjan parissa kesti kaikkiaan neljä vuotta.
Veikko Ripatti