Aholan Lammastilalla Toivakan Särkimäessä ovat viime vuodet olleet odotuksen aikaa. Koronatauti teki paljon kiusaa aiheuttaen pelkoa omaa ja perheen terveyttä ajatellessa. Huoli siitä, että jos sairastuu, kuka hoitaa lampaat, kun lomittajiakaan ei niin vain aina saa.
– Se vaikutti myös asiakkaitten käynteihin ja tuotemyyntiin, kun myyjäisiä ja markkinoita ei saanut pitää. Säilykelihoja ei saanut aiempaan tapaan myytyä, myös eloeläinkauppa hiljeni huomattavasti. Sen sijaan villalankojen myyntiin korona-aika sai lisäystä, kertoo lampuri Terhi Hokkanen.
Hokkanen kertoo viime vuoden loppupuolella lampaiden myynnin sekä kesälampaiksi että toisille lammastiloille selvästi lisääntyneen. Aholan lammastilan lampaiden määrä on nyt noin 300 yksilöä. Lampolan toiminta on jatkunut normaalisti esimerkiksi karitsoinnin ja teuraslampaitten osalta.
– Tulevaisuus vähän askarruttaa. Olemme miettineet, että vähennämmekö tuotantoa vai pitääkö toiminnot ennallaan. Kaikkien tarvittavien ostotuotteitten hinnat ovat nousseet. Apulannasta, rehuista sekä polttoaineista saa maksaa entistä paljon suurempaa hintaa. Tämä kaikki laittaa miettimään.
Vuonna 2023 alkaa uusi EU-tukikausi. Se tuo muutoksia, jotka näkyvät tukimenetyksinä, uusina sääntöinä ja vaatimuksina vaikeuttaen koko maatilatalouden työtä.
Aholan lammastila sijaitsee suurten erämaiden keskellä. Kaikki Suomen erämaiden suurpedot susi, karhu ja ilves ovat tulleet lampurille tutuiksi. Eikä kaukaa tarvitse hakea ahmahavaintojakaan. Yksi susien hyökkäyskin menneinä vuosina on tilalla koettu.
Juuri nyt Terhi Hokkanen odottelee kuitenkin kevään karitsoimisen alkamista. Karitsointi on tärkeä vaihe lampurin elämässä.
Karitsoinnissa työvaiheet ovat monimuotoiset.
– Kun uuhi aloittaa karitsoinnin, se siirretään karitsointikarsinaan, yksiöön, jossa se saa muilta uuhilta olla rauhassa. Myös karitsoinnin etenemistä on helpompi seurata yksiössä ja uuhelle on helpompi antaa karitsointiapua tai lääkitystä, jos sitä tarvitaan. Uuhi on yksiössään keskimäärin kolme päivää ja karitsat punnitaan ja korvamerkintään kolmen päivän iässä. Vihkoon on karitsointihetkellä merkitty emän tiedot, kuten korvanumero ja nimi, sekä syntyneiden karitsojen määrä, sukupuolet ja korvanumerot, sekä muuta oleellista tietoa karitsoinnin sujumisesta. Punnitushetkellä vihkoon lisätään karitsojen ns. syntymäpainot. Tämän jälkeen uuhi karitsoineen pääsee karitsaluvun mukaiseen ryhmään, esimerkiksi kolmosemiin, emät joilla kolme karitsaa hoidossaan. Siitä alkaa karitsan kasvu ja hoitotyöt.
Kaikesta huolimatta Terhi Hokkanen odottaa myös pian tulevaa pääsiäistä, joka juhlapyhänä on se, jolloin lampaanlihaa juhlaruoaksi laitetaan.
Veikko Ripatti