Tämän vuoden alusta alkaen kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä ja rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola ovat olleet paljon vartijoina Toivakan kunnassa, koska sote-kokonaisuus siirtyi hyvinvointialueelle. Kunnassa on nyt kolme palvelualuetta: hallintopalvelut, kuntaympäristöpalvelut sekä sivistys- ja hyvinvointipalvelut.
Nimikkeet ovat uudet ja kuvaavat ja työnkuvat kovasti monipuoliset, kuten pienen kunnan viranhaltioilla usein on.
– Yhtään samanlaista päivää ei ole ja se on hyvä asia. Vaikka vastuualue on suuri, niin yhteistyössä asioita hoidetaan ja jokainen kunnan työntekijä on tärkeä, sanoo kuntaympäristöpalveluiden vastaava Jari Lämsä.
– Halusimme nostaa hyvinvoinnin näkyvästi esille, sillä kunnalla on yhä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaistensa hyvinvointiin, tärkeitä osa-alueita ovat esimerkiksi osallisuus ja ennaltaehkäisevä työ, lisää puolestaan sivistys- ja hyvinvointipalveluja johtava Sirpa Orell-Pohjola.
– Mielestäni myös kuntaympäristöpalveluissa hyvinvointi tulee jo nimen tasolla hieman enemmän esille kuin teknisessä lautakunnassa, Suomen ensimmäinen kuntaympäristöjohtaja lisää.
Käytännön tasolla uusi tilanne ei vaatinut kovin suuria neuvotteluja, vaan lopulta kyse oli pienehköistä viilauksista. Peruspalvelulautakunta lakkautettiin, teknisestä lautakunnasta tuli kuntaympäristölautakunta, ympäristölautakunnasta tuli lupa- ja ympäristöjaosto ja sivistyslautakunnasta tuli sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Lisäksi perustettiin kuusijäseninen hyvinvointityöryhmä. Hyvinvointityöryhmään ei valita poliittisia jäseniä, vaan se muodostetaan hyvinvointisuunnittelijan parhaaksi katsomalla kokoonpanolla ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätöksellä.
– Koska sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueesta tuli suurin kunnan palvelualue kunnissa, niin hiukan on pohdituttanut, että kohdistuvatko myös suurimmat säästöpaineet siihen, mutta itse en ainakaan ole sellaista kokenut. Teemme tiivistä yhteistyötä kokonaisuutta ajatellen, Orell-Pohjola sanoo ja lisää, että koska suurin osa on lakisääteisiä palveluja, ei suuria säästökohteita edes ole.
Toivakan taloutta rasittavat eniten asiat, jotka tulevat kuntaorganisaation ulkopuolelta, kuten Keski-Suomen Verkkoholding-yhtiön lainantakaukset. Sairaanhoitopiirin kulut on ollut toinen tuskanhikeä kuntapäättäjien otsille nostattanut asia loppuvuodesta. Sen osa-alueen siirryttyä hyvinvointialueelle, kuntien talouden ennakoitavuus lisääntyi hieman.
Kuntaympäristöpalveluissa tänä vuonna juodaan monet läksiäiskahvit, sillä pitkiä työsuhteita on päättymässä.
– Useita avainhenkilöitä on jäämässä eläkkeelle esimerkiksi vesi- ja kiinteistöhuollossa ja uuden joukkueen rakentaminen on edessä. Hakijoita on onneksi runsaasti, mikä kertoo, että Toivakalla on hyvä maine työnantajana, Jari Lämsä kertoo. Moniin tehtäviin sisältyy päivystysvastuu.
– Tämä vuosi on myös kehittämisen vuosi. Kiinteistöohjelma on käynnistetty, vesihuoltoon työstetään uutta strategiaa ja asiakastyytyväisyyskysely on tilattu. Toive on, että tulevaisuudessa olisi vähemmän vanhoja ylläpidettäviä neliöitä. Osa kiinteistöistä tullaan leimaamaan purkuleimalla ja osa myydään.
Yksi vanha kiinteistö nauttii aivan erityistä arvostusta ja kunnioitusta, nimittäin vanha puukoulu?.
– Kuntalaisilla, yhdistyksillä ja jopa yrityksillä on kova tahtotila pelastaa puukoulu ja palauttaa se yhteiseen käyttöön, monelta suunnalta tulee toiveita. Asiaa selvitellään ja uskon, että jos kulttuurihistorialliseen rakennukseen saadaan korjausavustusta, niin se säilyy kyläkuvassa, Lämsä lisää.
– Meillä sivistys- ja hyvinvointipalveluissa tehtiin vuoden alussa heti tärkeä rekrytointi, kun palkattiin hyvinvointisuunnittelija. Tehtävään valittiin Satu Korhonen. Myös tähän tehtävään oli todella paljon hakijoita, peräti 40, joista 37 kelpoista?. Varhaiskasvatus ja perusopetus on lähes yhtäjaksoista rekrytointia ja sijaisten hakemista. Tämä vuosi on myös erityisesti nuoriin panostamisen vuosi, Sirpa Orell-Pohjola sanoo.
Aluehallintoviraston hankerahoituksella voidaan rekrytoida yksi määräaikainen nuorisotyöntekijä lisää täydentämään koulun nuorisotyötä ja Vakkarin toimintaan. Kankaisten koululla oppilastilanne näyttää nyt hyvältä ja näyttäisi vielä paremmalta, jos muutama kylälle kaavoitettu kunnan tontti saataisiin myytyä.
– Kankaisten koululla tehdään todella loistavaa pedagogiikkaa. Pieni kyläkoulu ja Ruuhiryhmä sitä tukemassa on todella kokonaisvaltaisesti hyvä oppimisympäristö, Orell-Pohjola sanoo.
– Kirjaston salissa on tällä hetkellä kutomo ja hyvin on tässäkin tilanteessa pärjätty. Odotan kuitenkin jo kevättä, jolloin päästään myös salia enemmän hyödyntämään. Kirjastosta onkin muodostustumassa hyvinvoinnin sydän. Sieltä löytyvät jatkossa kirjastopalvelujen lisäksi vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, jatkossa myös hyvinvointisuunnittelijan työpiste. Yhteistyötä toteutetaan myös kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvointisuunnittelijan tehtäviä ovat myös osallisuuden kehittäminen ja kotouttaminen, hän jatkaa.
Molemmat palvelualuejohtajat ihastelevat Toivakan vapaa-aikapalveluja, urheiluseura- ja muuta yhdistystoimintaa. Jari Lämsä ajelee Toivakkaan Tammijärveltä ja Sirpa Orell-Pohjola Korpilahdelta ja monissa asioissa vertailu kääntyy Toivakan eduksi.
Myös kunnan panostus viestintään ja siihen keskittyvän työntekijän, Nina-Maria Heinosen, palkkaaminen saa molemmilta kiitosta.
Kiitettävien listalle he haluavat nostaa, myös eri palvelualueiden sihteerit, joilla on hallussa niin virkaehtosopimukset, hankintalaki, kuin taloushallinto ja rakennusvalvontakin. Erityiskiitoksen saa kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen.
– Ihan paras esimies, ahkera, ketterä, kuunteleva, osaa tehdä vaikeitakin päätöksiä ja seisoa niiden takana, Sirpa Orell-Pohjola luettelee.
– Pienessä kunnassa toimiminen on vaativaa, mutta kyllä tässä hommassa saa aivan mahtavia onnistumisen elämyksiäkin, Jari Lämsä lisää.
Hanna Lahtinen