Toivakan pitäjäseuralaiset rakennuskulttuurin asialla

Toivakan Pitäjäseuran toiminta on hiljentynyt kokoontumisten ja tapahtumien osalta koronataudin jyllätessä. Aivan kädet suorina ei seurassa kuitenkaan ole oltu. Uusia suunnitelmiakin on olemassa ja yksi niistä olisi Vanhan Pappilan ulkopuolen maalaus. Varoja ei vielä ole ja maalauksen rahoitussuunnitelmia parhaillaan mietitään. Pitäjäseuralaiset ovat kiinnittäneet huomiota myös vanhan Silanderin perinnepihaan ja sen rakennusten tilanteeseen.
– Olemme Pitäjäseurassa pitäneet asian tiimoilta helmikuussa palaverin jolloin pohdimme Silanderin torpan kohtaloa. Tiedämme, että tämän kulttuuriperinnön säilyttämisestä on Toivakan kunnassa on tehty asiasta päätös, joka on edelleen voimassa. Kunnan tekninen toimisto on jo vuonna 1999 maaliskuun 4. päivänä päivätyssä asiakirjassa todennut, että Toivakan teknisen toimen kiinteistön hoitokohteisiin kuuluu myös Silanderin torpan kiinteistö, kertoo johtokunnan puheenjohtaja Marjatta Taipale.

Silanderin torpan maakunnalliset, historialliset, rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot ovat edelleen merkittävät.


Silanderin torppamiljöön maakunnallinen, historiallinen, rakennushistoriallinen ja maisemallinen arvo perustuu vuonna 2003 tehtyyn maakuntakaavaan.
– Sen arvo on vuosina 2013–2015 tehdyssä selvityksessä tarkistettu ja se edelleen kuuluu Keski-Suomessa maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Vuoden 2017 maakuntakaavassa Silanderin torpan maakunnalliset, historialliset, rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot ovat edelleen merkittävät, eikä näin ollen pihapiiriä tule hävittää, Taipale kertoo.
Marjatta Taipale on asian puitteissa ollut yhteydessä myös Karin Päreen ja Puun yrittäjään Kari Siikaseen.
– Siikanen on luvannut, että häneltä voi päreet kattojen korjaamiseen ostaa. Hän on myös valmis antamaan neuvoja työn toteuttamisessa. Siikanen on lisäksi tehnyt kunnalle tarjouksen korjaustoimien osalta.
Toivakan kunnan tekninen johtaja Jukka Paalanen kertoo pyytäneensä Siikaselta tarjouksen budjetointimielessä kustannusten laskemiseksi.
– Laskelmaa ei sittemmin ole käsitelty missään kunnan päätäntäelimissä. Eihän siitä puutu kuin rahat. Toki, jos varoja löytyy, kunnostustyöt voitaisiin tehdä. Ongelmana on se, että kunta ei saa avustuksia korjaustoimiin vaan tämäkin homma pitäisi tehdä jonkun yhdistyksen toimesta, jolloin korjausavustukset olisivat mahdollisia, kertoo Paalanen.

– Siihen tarvitaan nyt nuorempaa väkeä.


Pitäjäseuran jäsenet ovat ikääntyvää joukkoa ja he eivät kykene tällä hetkellä ottamaan vastuuta millään lailla Silanderin perinteen vaalimisesta. – Siihen tarvitaan nyt nuorempaa väkeä, toteavat pitäjäseuralaiset.
Silanderin torpan naapuri Maritta Korhonen on kiintynyt perinnepihan näkymiin.
– Olen nähnyt Silanderin torpan ja sen piharakennusten tilan vuosien saatossa. Nyt näyttää hivenen jo huolestuttavalta, varsinkin vanhan navetan osalta. Epäilen sitä, että onko navetta enää pelastettavissa? En myöskään tiedä ovatko torpan vanhat esineistöt missä kunnossa, vai ovatko ne sijoitettu jonnekin muualle suojaan? Pihapiirin särentäaita ainakin on hajonnut ja kaipaisi uusimista, totesi Korhonen.
Silanterin torpan lisäksi Pitäjäseura kiinnittää huomiota koulukeskuksen pihapiirissä sijaitsevaan kohteeseen. – Vanha kansakoulu on myös suojelukohde josta pitäisi huolehtia, toteaa Taipale.

Veikko Ripatti