Vuoroin vieraissa

Uuraisten kunnan kehitysvammaisten asumisyksikkö Palvelutalo Uurastupa ja Palvelukoti Lounatuuli Äänekoskelta ovat aloittaneet yhteistyön, jollaista ei ennen ole toteutettu ainakaan Keski-Suomessa.
Lounatuuli tarjoaa kodinomaisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden lisäksi toiminnallisia tuetun asumisen koteja, joissa tavoitteena on hyvin itsenäinen asuminen. Uurastuvasta poiketen Lounatuulen asiakkaita ovat myös mielenterveyskuntoutujat. Kaikkiaan Palvelukoti Lounatuulen eri yksiköissä asuu lähes 40 asiakasta.
– Vertaismentorointi-idea heitettiin Uuraisilla jo monta vuotta sitten järjestetyn Ilona-hankkeen aikana, mutta käytännön toteutus tapahtuu vasta nyt, kertoo Uuraisten kehitysvammahuollon johtaja Päivi Paananen. Hän ja Lounatuulen toimitusjohtaja Tuomo Takala tapasivat Keski-Suomen vammaistyöryhmässä ja keskinäisissä keskusteluissa ajatus sai uutta tuulta alleen.
Se, että yhteistyötä tekevät kunnallinen ja yksityinen toimija ei ole ihan tavallista ja toiminnan tapa, eli työntekijävaihto on jopa ainutlaatuista.
– Ajatustenvaihtoahan tämä on pääasiassa, mutta sen sijaan, että istuisimme saman pöydän ääreen, mikä sekin on hyvä asia, niin ollaan astetta käytännönläheisempiä, Tuomo Takala sanoo.

Vertaismentoroinnissa on kyse täydennyskoulutuksesta, joka toteutetaan uudella tavalla. Yksikön työntekijä tulee tutustumaan toiseen yksikköön ja päinvastoin. Vieraileva työntekijä seuraa toimintaa tutustumisyksikössä ja kertoo huomioistaan rakentavan kehittämisen hengessä.
– Tärkeä huomio voi olla sekin, että näkee oman toimintatapansa vahvuudet entistä selvemmin, Takala jatkaa. Tutustumispaikassa syntyneitä oivalluksia ja työtapoja saa ottaa mukaansa omaan työyksikköön. Erityinen painopiste on kehitysvammaisen henkilön kohtaamisessa.
Ensimmäisenä vaihtoon Uuraisille tuli Pia Apaala-Corveleyn. Hän seurasi päivän verran kuinka Irina Kautto ja Tarja Aalto tekivät työtään Uurastuvalla. Seuraavaksi Äänekoskelle lähtee Uuraisilta Pirjo Lenkkeri.
– Meillä on Pian lisäksi moni muukin ilmaissut halukkuutensa tulla Uuraisille vierailulle. Työntekijämme ovat jo pitkään toivoneet mahdollisuutta tutustua kollegojen tapaan toimia muualla, Tuomo Takala sanoo.
– Minä en mielelläni istu pitkää päivää luennoilla, mutta tämän tapainen täydennyskoulutus tuntuu tosi mukavalta ja tulokset ovat varmasti myös sitä luentoa parempia, uskoo Irina Kautto. Sekä toisen yksikön arkeen tutustumaan lähtevältä, että työvuorolleen vierailijan vastaanottavan henkilöltä kysytään halukkuutta toimintaan. Vastoin tahtoaan ketään ei vertaismentorointiin tyrkätä. Vierailut ovat yhden työvuoron mittaisia kurkistuksia toisen työyksikön arkeen. Siinäkin ajassa ammattilainen ehtii havainnoida paljon.
– Opiskeluaikanahan tutustutaan erilaisiin työpaikkoihin, mutta sitten työelämässä tätä mahdollisuutta harvoin tarjoutuu, Päivi Paananen kertoo.
Verrattuna tavalliseen täydennyskoulutukseen tämä tapa kehittää osaamista tulee kaiken muun hyvän lisäksi todella edulliseksi, eikä esimerkiksi Paanasen tarvinnut paljoa hanketta perustella uusista jutuista helposti innostuvalle esimiehelleen peruspalvelujohtaja Jouko Nykäselle. Kuluja syntyy lähinnä vain matkakustannuksista ja mahdollisesta sijaisen palkkaamisesta.
Kumpikin työnantaja vastaa oman työntekijänsä kuluista ja vakuutuksista myös vierailun aikana. Ateria tarjotaan kummankin talon laskuun vierailijalle. Vieraileva työntekijä on luonnollisesti vaitiolovelvollinen tutustumisyksikössään näkemiensä ja kuulemiensa asiakastietojen suhteen.
Vieraileva työntekijä ei ole velvollinen osallistumaan vierailupaikkansa työhön. Hän voi kuitenkin tehdä työtehtäviä sen verran kuin se on luontevaa ja sopii tilanteeseen. Vierailijalla on oikeus päästä mukaan kaikkiin yksikön toimiin ja tehtäviin ja hän kirjaa yhteiselle lomakkeelle muutamia huomioitaan tutustumisyksiköstään kehittämistyössä myöhemmin hyödynnettäväksi.
Lounatuuli ja Uurastupa ovat nyt kumppaniyhteisöjä ja vierailuja toteutetaan keskimäärin yksi kuukaudessa. Ensi kesänä käydään läpi kokeilun anti ja päätetään jatkosta. Vaikka työntekijät vierailevat, niin yhteisöjen asukkaiden vuoksi uusia virikkeitä ollaan hakemassa.
– On tärkeä muistaa, etteivät asiakkaamme asu meidän työpaikallamme, vaan me olemme töissä heidän kotonaan, Paananen tiivistää.

Hanna Lahtinen