Kepu löysi ja pelasti pikkupojan Toivakassa

Ilta viileni hyvää vauhtia ja alkoi hieman hämärtää. Märkä, ryteikköinen maasto Toivakan Paloskylällä, taivasta siivilöi rajamiesten helikopteri. Kymmenien ja taas kymmenien vapaaehtoisten etsijöiden huudot täyttivät hiljaisuutta. Metsään oli aiemmin samana päivänä kadonnut kaksivuotias pieni poika, jota nyt joukolla oli liki kuusi tuntia etsitty.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun väkeä täydensi osaltaan pelastuskoiraohjaaja Maarit Rokkamäki sekä hänen kuusivuotias saksanpaimenkoiransa Aufweckt Ykä, tuttavallisemmin pelkkä Kepu. Koirapartio huomasi pienen saappaan painaumia metsätien penkereellä. Maarit soitti välittömästi Vapepa:n johtajalle, uuraislaiselle Jussi Mansikkaviidalle havainnosta. Jäljen pohjakuvio täsmäsi etsittävän pojan saappaan kuvioon. – Silloin tiedettiin, että jälki on juuri se, mitä haettiinkin. Muille etsijöille annettiin tieto, että nyt rauhoitetaan alue. Jälki kääntyi tieltä metsään ja kyllä silloin sydän tykytti, jälki kaartoi alueelle, jossa on suonsilmäkkeitä ja lampi.
Vielä noin seitsemänsadan metrin verran Kepu opasti Maaritia sekä kartanlukijoina toimineita Kirsi Karmalaa ja Tuomo Liukkusta kohti Heinälammen rantaa. Jälki alkoi kaartamaan partion helpotukseksi poispäin lammesta. Maastossa ei juuri jälkiä erottanut, mutta Kepun vainu ohjasi määrätietoisesti suuntaa. Etsijöiden edessä oli yhtäkkiä sammalmättäällä istuva pieni poika, jota yli sata vapaaehtoista sekä joukko viranomaisia oli tuntitolkulla metsästä etsinyt.
Maarit Rokkamäeltä pääsi silloin itku. – Ei sille voinut mitään, lapsen löytäminen metsästä terveenä ja rauhallisena oli niin suuri helpotus, että purskahdimme parkuun, kertoo Maarit tiistai-aamuna, edelleen liikuttuneena lauantai-illan tapahtumista.