Kääk ja tööt – sarjisten avulla eteenpäin

Uuraisten etsivä nuorisotyö ja Hyvän Tuulen paja järjestivät tänä vuonna toisen kerran kolme kuukautta kestävän ryhmän työttömille, alle 29-vuotiaille, uuraislaisille nuorille. Ilmaiseen ryhmään olisi mahtunut enemmänkin nuoria, kuin nyt mukana olevat.
– Syyt, miksi ryhmämuotoiseen toimintaan on iso kynnys lähteä, ovat hyvin moninaiset, mutta erilaiset sosiaalisten tilanteiden pelot ovat niistä usein suurimpia. Pelko on turhaa, mutta ymmärrettävää, toisille sopivat paremmin yksilötapaamiset, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Marjo Ruuska.
Neljä rohkeaa nuorta uuraislaista nuorta kuitenkin lähti ryhmään mukaan. Ensimmäisten kertojen life coachingin ja itsetuntoharjoitusten jälkeen viime kerroilla on työstetty omaa elämää sarjakuvan keinoin.
– Ihan hyvä kokemus tämä on ollut. On saanut kartoitettua omaa elämää ja suunniteltua tulevaa, ryhmäläiset kertovat.
Ryhmätoimintaa jatketaan jo ensi syksynä ja nyt ryhmässä mukana olevat nuoret suosittelevat mukaan lähtemistä muillekin.
Suurimmalla osalla nyt mukana olevista on ammattitutkinto suoritettuna, mutta työtä ei ole löytynyt, eikä välttämättä vielä sitä lopullista alaakaan.
– Työ on tosi tärkeä, ilman palkkaa ei oikein tule toimeen ja himassa istuminen alkaa tympimään.
Työn perässä Uuraisilta pois muuttaminen on käynyt useimpien mielessä.
– Jyväskylä houkuttaisi, siellä on paljon kavereita ja tekemistä.
– Uurainen on kuitenkin ihan jees paikka.

Sarjakuvapajasta vinkkasi kirjastonjohtaja Minna Puntala, joka oli kuullut Näkymättömät-hankkeesta ja oivalsi, että se sopii myös Uuraisten nuorten tarpeisiin.
Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Näkymättömät-hankkeen pyrkimyksenä on kehittää toimintamalli osallistamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tukea heidän kykyään toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Hankkeessa etsitään yleisten kirjastojen, nuorisotyön ja koulutusorganisaatioiden välille valtakunnallista tapaa toimia, jolla vahvistetaan nuorten identiteettiä ja tulevaisuuskuvaa. Kirjastojen toiminta muuttuu ja monipuolistuu ja yksi suunta on lisätä kirjastojen roolia uudenlaisena nuorten osallistumiseen kannustavana ja rohkaisevana tilana. Erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntävää toimintamallia levitetään valtakunnallisesti ja sillä pyritään edistämään nuorten kykyä hakeutua työelämään ja opintoihin.
Jyväskylässä on sarjakuvan lisäksi kirjallisuusterapiaa ja räppiä, Turussa ja Seinäjoella keskitytään enemmän digitaalisuuteen.
Oppaaksi Uuraisille saatiin tutkijatohtori Katja Kontturi Jyväskylän yliopistosta. Hän on väitellyt Don Rosan Aku Ankka –sarjakuvien postmodernista fantasiasta.
Ympäristömme on täynnä sarjakuvia – muitakin kuin Aku Ankkoja, esimerkiksi Ikean huonekalujen kokoamisohjeet ja lentokoneen pelastusohjeet ovat sarjakuvia. Maailma on yhä enemmän menossa kuvallisen ilmaisun suuntaan.
– Viime kerran jälkeen tuli hyvä fiilis, tosi motivoituneita nuoria ja heillä oli intoa kokeilla uutta ja luovaa tapaa pohtia omaa tilannettaan. Ensimmäisellä kerralla piirrettiin omia kiinnostuksen kohteita ja tehtiin oman elämän kansikuva. Sarjakuva on hyvä työväline työstää monia asioita, Katja Kontturi sanoo. – Mukava oli pitkästä aikaa piirtää, ryhmäläisetkin sanovat.
Päivän piirtelyiden jälkeen ryhmä suuntaa seuraavaksi kirjastoon tutkimaan monipuolista sarjakuvatarjontaa.
Katja Kontturille hankkeessa mukana oleminen on ollut byrokratiaa lukuun ottamatta innostava kokemus.
– Tämä on ensimmäinen kokemukseni hanketyöstä. Meidän tehtävämme on tehdä nuoria näkyvämmäksi tässä yhteiskunnassa ja se on tärkeä tehtävä, hän sanoo.
Askeleet kohti oman paikan löytämistä ovat joskus pidempiä, joskus pienen pieniä. Suunta on tärkein.
– Se riittää, että on parempi mieli kuin aamulla, Katja Kontturi sanoo.

Hanna Lahtinen