Jotta kissoillakin olisi kissanpäivät

Pieni tyttö ajelee polkupyörällä ympäriinsä kodin lähimaisemissa tarakallaan silakoita ja sidetarpeita etsimässä apua tarvitsevia eläimiä. Siinä vaiheessa kun silakat alkavat mätänemään, äiti puuttuu asiaan.
Tuo parinkymmenen vuoden takainen pieni tyttö on Kirsi Haasanen ja tarakan ensiapu on vaihtunut toiminnaksi Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen aktiivina ja isäntäperheenä löytöeläimille.
Keski-Suomen Eläinsuojeluyhdistys on Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen paikallisjärjestö ja toimii vapaaehtoisvoimin eläinsuojelulain- ja asetuksen mukaisesti tarkoituksenaan eläinten hyvinvoinnin edistäminen Keski-Suomen alueella. Jäseniä on noin 300, joista aktiiveja parikymmentä.
ATK-tukihenkilönä helpdeskissä työskentelevän Kirsin perheessä hännänheiluttajia riittää. Omia koiria ja kissoja on muutama, takahuoneen häkeissä majailee lisäksi vaihtuva määrä löytökissoja. Tällä hetkellä talossa on kaikkiaan 10 kissaa.
– Löytöeläimiä tulee meille löytöeläintarhoilta sen jälkeen, kun ne ovat olleet siellä 15 päivää. Löytökoiria tulee tarhoille enemmän, mutta 90-prosenttisesti niiden omistaja löytyy muutaman päivän sisällä. Kissoissa suhdeluku on aivan päinvastoin, vain 10 prosenttia kissoista päätyy entiselle omistajalleen.
Lain mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Jokaisessa kunnassa on oma löytöeläinten talteenottopaikka.
Valitettavan usein on niin, ettei kissanomistajalla ole aikomustakaan "löytää" lemmikkiään, vaan kyse on heitteillejätöstä.
– Varsinaiset kesäkissat ovat vähentyneet, kiitos erilaisten kampanjoiden, mutta usein käy, että esimerkiksi muutossa kissa jätetään selviämään itsekseen. En ymmärrä kuinka kukaan voi vain jättää lemmikkinsä ja lähteä, mutta paljon hylättyjä kissoja löytyy pihoilta, jopa kerrostaloasunnoista, Kirsi kertoo.
Hieman vastuullisempaa, mutta ei suinkaan kiitettävää toimintaa on se, että ottaa yhteyttä viime tipassa johonkin viranomaiseen tai yhdistykseen ja oletetaan, että kissa otetaan heti kiltisti ja ilmaiseksi vastaan.
– Usein joku soittaa, että huomenna on muutto, tulkaa hakemaan kissa pois. Tuskin kenenkään muuttopäätös syntyy aivan niin nopeasti, ettei kissalle ehtisi ainakin yrittää etsiä uutta kotia, Kirsi sanoo.
Aikaisemmin Suomessa suuri osa väestöstä eli elämää, johon erilaiset kotieläimet kuuluivat luonnollisena osana. Nykyään on toisin. Monelle voi olla yllätys, että kissanpissa haisee tai että koira vaatii koulutusta.
– Olen huomannut eräänlaista uusavuttomuutta lemmikkien suhteen. Eläin otetaan hetken mielijohteesta ja heti kun ongelmia ilmenee, siitä halutaan eroon. Peräänkuulutan vastuuta jo siinä vaiheessa kun harkitsee lemmikin ottamista. Esimerkiksi kissa elää 15-20 vuotta, siitä pitää kantaa vastuu koko sen elämän ajan, Kirsi Haasanen sanoo.