Elämyksiä jokaiselle

Mitä syntyy, kun yhdistetään nuori pelottomuus, vanha musiikki, Suomen kesä ja Toivakka?
Syntyy kaikkia aisteja hivelevä kesätapahtuma, Toivakan kamarimusiikkifestivaali. Maailmanensi-iltaviikonloppua vietetään 14. – 16. kesäkuuta ja järjestäjien vakaa toive ja aikomus on luoda festarista perinne ja kehittää jatkossa entistä enemmän yhteistyötä myös paikallisten toimijoiden kanssa.
– Meitä on kaveriporukassa 12 muusikkoa ja soitamme viikonlopun ajan kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa ja ympäristöissä Toivakassa, kertoo toinen tapahtuman pääorganisaattoreista Aapo Järvinen. Toinen on Fanny Söderström. Heidän vastuullaan on tapahtuman taiteellinen johto ja suunnittelu.
Se miksi nuoret, lahjakkaat muusikot päätyivät juuri Toivakkaan, johtuu pääosin siitä, että Järvisen perheellä on useamman sukupolven jakama kesämökki. Ajatus kaveriporukan kesäsoittajaisista jalostui lopulta ihan oikeaksi festivaaliksi.
– Toivakka on tuttu ja siinä on festaripaikkakunnaksi paljon hyvää. Siellä on kiva kirkko ja perinteitä konserttien järjestämisestä, lisäksi tässä ihan lähellä ei ole mitään vastaavaa tapahtumaa ja sijainti on muutenkin hyvä. Niinpä laitoimme kyselyä kuntaan ja seurakuntaan ja vastaanotto oli tosi positiivinen, Aapo Järvinen kertoo.
Viikonlopun aikana kuullaan yhteensä kuusi konserttia. Tapahtuma alkaa perjantaiaamun Toivakkatalon lastenkonserteilla, illalla on avajaiskonsertti kirkossa, lauantaina salonkikonsertti seurakuntakodilla, illalla myöhäisillan konsertti kirkossa ja vielä sunnuntaina päätöskonsertti niin ikään kirkossa.
Mukana on viisi jousisoittajaa, viisi puhaltajaa ja kaksi pianistia. Toisiinsa he ovat tutustuneet jo Sibelius-Akatemiassa, joten musiikillinen kasvu on tapahtunut yhdessä. Kamarimusiikkikokoonpanoja voi olla hyvin erilaisia, klassisimpia ovat esimerkiksi jousikvartetto ja puhallinkvintetti, molempia kuullaan myös Toivakassa.
– Tapahtuma on suunnattu ihan kaikille, henkilökohtaisesti toivon, että se löytäisi nimenomaan keskisuomalaisen ja toivakkalaisen yleisönsä. Olemme rakentaneet ohjelmistosta sellaisen, että ei tarvitse olla musiikin ammattilainen nauttiakseen siitä. Se on musiikkia, ei sen kummempaa, luvassa on kaunista ja perinteistä, mestariteoksiakin, Aapo Järvinen lupaa.
Konserteissa kuultava musiikki on sävelletty pääosin 1800- ja 1900-luvuilla, säveltäjinä muun muassa Richard Strauss, Messiaen, Debussy, Ravel, Janáček ja Rachmaninov. Kokonaisuus on intensiivinen ja toisinaan tummasävyinen, mutta myös valoisia hetkiä ja riemua on mukana runsain mitoin.
– Yksi suosikkini on Leoš Janáček, joka oli ihmisenä kuulemma aivan hullu ja tosi hankala, mutta hänen musiikkinsa on valtavan ilmaisuvoimaista, riipaisevaa suorastaan, Järvinen sanoo.
Kamarimusiikki on syntynyt nimensä mukaisesti kamareissa eikä konserttisaleissa. Se on intiimimpää ja vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys. – Myös Toivakassa voi konserttien jälkeen tulla meidän kanssamme juttelemaan, tavoitteenamme on sellainen mutkaton tunnelma, Järvinen sanoo.
Aapo Järvisen oma soitin on huilu, jonka soiton hän aloitti lapsena. Pikkuhiljaa harrastuksesta tuli ammatti ja opinpolku johti Ala-Keiteleen musiikkiopistosta Sibelius-Akatemiaan ja edelleen Berliiniin, jossa myös Fanny Söderström tällä hetkellä opiskelee.
– Ei Suomesta ole mikään pakko lähteä ulkomaille opiskelemaan, mutta kyllä se tuo vaihtelua ja lisää mahdollisuuksia verkostoitua, Aapo Järvinen sanoo.
Koska festareilla kuultavat 12 muusikkoa asuvat ja elävät eri puolilla maailmaa, yhteisen ohjelmiston harjoitteleminen on pieni haaste.
– Ennen festariviikonloppua meillä on intensiivinen viikon harjoitusperiodi – ja sitten mennään ja soitetaan.

Hanna Lahtinen